keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Iloisia aikoja Mielensäpahoittaja – Tuomas Kyrö

Nimi: Iloisia aikoja mielensäpahoittaja
Tekijä Tuomas Kyrö
Julkaistu 2014
Sivuja: 248
Luokka: 84.2
Luettu: 10/2016
Mistä: Lainattu kirjastosta

Tällä kertaa mielensäpahoittaja valmistautuu huolella tulevaan, luonnollisesti huomattavasti huonompaan tulevaisuuteen, laatimalla testamentin, tekemällä arkkunsa itse ja hoitamalla muutoinkin hautajaisjärjestelyjä. Ei tällaisia asioita jätetä muiden hoidettavaksi, itse ne on hoidettava, että saa sitten mieleisensä. 

Poika ja miniä ovat huolissaan, olisiko Mielensäpahoittajan vallannut masennus tai sairaus. Mutta monenlaista seikkailua on luvassa ennen kuin arkku on valmis ja testamentti laadittu.

Ajatuksia: Olen Tuomas Kyrölle äärettömän kiitollinen tästä ihanasta hahmosta. Väkisinkin tulee mieleen Havukka-ahon ajattelija, mutta sehän on vain positiivista. Mielensäpahoittaja on äärettömän viisas ja lämminhenkinen hahmo, vaikka yrittääkin sitä peitellä. Minä pidän hänestä suunnattoman paljon, kirja kuuluu ehdottomasti omiin suosikkeihini. Suosittelen ihan kaikille. Kirjaa kannattaa lukea niin, että näkee myös sarkastisen huumorin läpi, koska tässä on oikeasti tärkeää ja todellista asiaa. Asioita mitä jokaisen meistä kannattaa vähän miettiä. Suhdetta ikäihmisiin, maailmaan ja siihen mikä on todella tärkeää ja mikä ei. Olen siinä onnellisessa asemassa, että olen tavannut montakin "mielensäpahoittajaa" ja arvostan heitä. Hieno kirja, kiitos!

tiistai 16. toukokuuta 2017

Verenjanoa Dallasissa, osa 2 – Charlaine Harris

Nimi: Verenjanoa Dallasissa, osa 2
Tekijä Charlaine Harris
Julkaistu 2010
Sivuja: 292
Luokka: 84.2
Luettu: 10/2016
Mistä: Lainattu kirjastosta

Sookie Stachouse elämää ei voi sanoa tylsäksi. Tällä kertaa nainen löytää työkaverinsa murhattuna ja pian sen jälkeen hänen kimppuunsa hyökkää mainadi, olento jota Sookie ei tiennyt olevankaan kuin taruissa. Mainadi vahingoittaa Sookieta pahasti ja jättää samalla viestin vampyyri Ericille. Luonnollisesti Bill vampyyrikavereineen pelastaa Sookien täpärästi vähintään erikoisilla hoidoilla. Hoito ei tietenkään ole ilmaista, vaan vastapalveluksena Sookieta lainataan Dallasin vampyyreille. Ja mukaan tulee tietysti lisää epäluonnollisia olentoja.

Ajatuksia: Vauhti on huimaa ja edelleen tämä viihdyttää. Koska genree on niin epätodellinen kuin on, hyväksyn kaiken maailman outoudet tarinaan kuuluvina. Eihän tämä mitään kirjallisuuden huippua ole, mutta viihdyttävää, ja se on minulle tärkeintä juuri nyt. Silti hieman epäilyttää, jaksanko samaa menoa kovin pitkään, vai alkaako homma kaikessa yliampuvuudessaan tökkiä.

sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Leiri 14: pako Pohjois-Koreasta - Blaine Harden

Nimi: Leiri 14: Pako Pohjois-Koreasta
Tekijä Blaine Harden
Julkaistu 2012
Sivuja: 195
Luokka: 99.11 muistelmat/elämänkerrat
Luettu: 10/2016
Mistä: Lainattu kirjastosta

Shin Dong-hyuk syntyi v. 1982 Pohjois-Korealaisella vankileirillä nro 14. Hän näki kuinka hänen äitinsä ja veljensä teloitettiin. Hän itse joutui kidutettavaksi ja kohtelu leirillä on muutoinkin julmaa. Leirillä koettiin jatkuvaa nälkää ja vartijat saivat tehdä vangeille mitä halusivat. Leirillä syntyneet lapset saivat kärsiä vanhempiensa synneistä ja heidän ainoa tarkoituksensa oli tehdä pakkotyötä. Leirillä lapsia opetettiin pettämään ja ilmiantamaan toisensa, koska siten oli mahdollisuus saada edes vähän lisää ruokaa. Oma perhekin on lähinnä vihollisia joiden kanssa kilpaillaan vähäisestä ravinnosta.

Shin Dong-hyuk on myös ainoa joka on tuolta leiriltä päässyt pakoon. Sopeutuminen ulkopuoliseen elämään ei myöskään ollut helppoa. Shin joutuu opettelemaan olemaan inhimillinen ihminen, joka tuntee jotain, myös sääliä.  

Ajatuksia: Äärettömän mielenkiintoinen, järkyttävä ja ajatuksia herättävä tarina. Tuntuu uskomattomalta, että tällainen on vielä mahdollista. Hitusen kärsin siitä tiedosta, että Shin oli myöhemmin paljastanut, että osa tarinasta on valhetta, tosin hän ei koskaan paljastanut mikä kaikki. Jäi tunne, että Shinin traumaattinen lapsuus leirillä on vaikuttanut niin paljon hänen persoonaansa, ettei tiedä mitä uskoa. Kuinka paljon Shin manipuloi kuulijoitaan? Niin tai näin, olot leirillä olivat varmasti kauheat ja teot mitä lapsetkin joutuivat tekemään ja todistamaan ovat varmaan niin syvällä, ettei niitä korjata ehkä koskaan.

Herkille lukijoille en pysty tätä suosittelemaan, mutta muuten tämä avaa silmiä mitä nykypäivän maailmassakin edelleen tapahtuu.

torstai 11. toukokuuta 2017

Älä tähti putoa – Marja-Leena Heino

Nimi: Älä tähti putoa
Tekijä Marja-Leena Heino
Julkaistu 2015
Sivuja: 233
Luokka: 84.2 jännitys
Luettu: 10/2016
Mistä: Lainattu kirjastosta

Rikosylikonstaapeli Karli Eerola alkaa tutkimaan kadonneen iranilaistytön tapausta. Viimein tytöstä löytyy valvontakameran kuvaa, jossa nuori nainen tuijottaa sillalta alas tyhjyyteen, jalka valmiiksi kaiteen alimmalla pienalla. Alkaa tiukka tutkinta missä pengotaan Farahanin suvun historiaa enemmänkin. Onko tyttö kunniamurhan uhri, vai tapahtuiko mallitoimiston tiimoilta jotain outoa. 

Ajatuksia: Päähenkilö Karli Eerola on uskovainen romani, ja tämä jo itsessään tuo mukavaa ”erilaisuutta” perinteiseen kotimaiseen dekkariin. Aihe oli mielenkiintoinen ja kerronta sujuvaa. Valitettavasti loppu tuotti pienoisen pettymyksen, mutta koska Heinon kerronta vaikutti kotoisalta, tutustun varmasti hänen muihinkin kirjoihinsa

sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Järjestäjä – Antti Holma

Nimi: Järjestäjä
Tekijä Antti Holma
Julkaistu 2014
Sivuja: 380
Luokka: 84.2
Luettu: 10/2016
Mistä: Lainattu kirjastosta

”Lillukka oli sellainen nainen, että hän halasi. Halitaan, hän huusi. Hän halasi minua joka aamu niin, että hänen liian tiukka paitansa nostattamana hikiläiskä osui paljaaseen käsivarteeni märkänä ja lämpimänä, jätti iholleni kostean merkin. Hänen halauksensa ei ollut halaus, se oli kehollinen nuolaisu, jossa hän antoi koko pontevan maallisen massansa vartaloni kannateltavaksi. Hän romahti ylleni, ja minä sain pitää häntä pystyssä.”

Tarmo on töissä kirjastossa, ja vasten tahtoaan halausten kohteena ja ”yksi tytöistä”. Tarmo kuitenkin haluaa epätoivoisesti löytää miehen itsessään. Tarmo inhoaa työkavereitaan, paitsi Minnamaria joka on ihan melkein ok. Sitten Tarmo kohtaa kirjastossa miehen, joka on kertakaikkisen täydellinen, niin upea, että sillä kuitataan kertyneet myöhästymismaksukin. Tarmon on aika vaihtaa maisemaa ja ottaa selvää tuosta ihanuudesta. Näin hän päätyy Suomalaisen teatterin järjestäjäksi.

Ajatuksia: Olin tarkoituksella jättänyt lukematta kaikki tätä kirjaa koskevat arvostelut joten lähtökohtaisesti en tiennyt tästä mitään. Pidin kirjassa Holman sujuvasta tekstistä ja sarkastisesta huumorista. Kuitenkin tämä osoittautui todella synkäksi kirjaksi. Kirjan loppupuolella tuli sama tunne kuin joskus teininä, kun luin ranskan kokeisiin. Luin kyllä, mutta en ymmärtänyt mitään. Tuli ahdistunut ja hämmentynyt olo. Siinä missä alku vaikutti lupaavalta, loppu oli minulle liian erikoista ja ahdistavaa. Holma osaa kirjoittaa, sitä en kiellä, mutta tämä ei ollut minun kirjani.

torstai 27. huhtikuuta 2017

Kotkansilmä, trilogian osa 1 – Eeva Vuorenpää

Nimi: Kotkansilmä, trilogian osa 1
Tekijä Eeva Vuorenpää
Julkaistu 2007
Sivuja: 480
Luokka: 84.2
Luettu: 10/2016
Mistä: Lainattu kirjastosta

Eletään 1950-lukua. Jokisen Unto saa puusepän paikan Kotkansilmän kartanosta. Vaimo Helka ihastuu paikkaan kovasti. Pariskunnan teräväpäinen tytär Riitta pääsee oppikouluun, ja se ei olekaan mikä pieni asia.

Kartanon asukkaat Munsterin perhe elää omanlaistaan elämään. Tuomarinna Margot Muster on kaunis ja työläisväelleen etäinen. Rouvan luonne on ailahtelevainen ja menneisyyttä varjostaa salaisuus. Isäntä Robert hoitaa asioita isännän otteella. Nuori-isäntä Karl-Johan eli Kaju on sen sijaan kaikkien rakastama. Häneltä riittää kauniita sanoja ihan jokaiselle, muutenkin reilu, reipas ja työtäpelkäämätön nuori mies. Perheen tytär Theadore eli Thea on vaatimaton ja ujon sorttinen. Thea eli täytä äitinsä vaatimuksia miltään osin, vaan on kauniille Margotille suuri pettymys.

Tarina kulkee kartanon arjessa. Tapahtumien keskiössä ovat Jokisen Helka tyttärensä Riitan kanssa ja toisaalta tuomarinna Margot Muster.

Mukaan mahtuu iloa ja onnea sekä surua, pettymystä ja pelkoa. Elämän monikerroksisuus näyttäytyy kokonaisuudessaan.

Ajatuksia: Minusta tällaiset tarinat ovat lumoavia, ihan kuin pääsisin tekemään aikahypyn ja kurkkimaan kartanolaisten elämään niin kartanonrouvan kuin työläisnaisen arkeen. Tämän parissa minä rentouduin ja jätin kaikki ikävät ajatukset pois. Ei tarvitse jännittää tai pettyä – olla vaan ja nauttia.

tiistai 25. huhtikuuta 2017

Pimeässä kasvaneet – Essi Aro

Nimi: Pimeässä kasvaneet
Tekijä Essi Aro
Julkaistu 2007
Sivuja: 352
Luokka: 84.20 ARO
Luettu: 10/2016
Mistä: Lainattu kirjastosta

”Unholahden sukutilan rantakaislikosta löytyy kaikkien kyläläisten tunteman naisen ruumis. Tapausta pidetään itsemurhana, mutta kirjastonhoitaja Immi aavistaa, että johtopäätös on liian hätäinen, ja alkaa selvittää asiaa.”

Immin apuna häärää hänen iäkäs palvelutalossa asuva isänsä. Isä toimi muinoin rikostoimittajana ja vaistot ovat edelleen tallella vaikka muuten kunto onkin heikon sorttinen. Kaikki kyläläiset ei innostu Immin kyselyistä ja pian naiselle satelee erilaisia uhkauksia.

Ajatuksia: Jotenkin tämä ei nyt kolahtanut. Kyllähän tässä oli yritetty punoa kunnon soppaa, mutta kerronta ei ollut minulle mieluisinta, joten tarina jäi vähän etäiseksi. Yhdessä päivässä tämän kuitenkin luin, eli siinä mielessä kait ihan sujuvaa tekstiä. Mitään suurempaa ihastusta teos ei valitettavasti herättänyt.