sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

Sisar – Rosamund Lupton

Julkaistu: 2012
Luokka: 84.20 jännitys
Sivuja: 404
Luettu: 03/2017 15.-16.3.2017
Mistä: Lainattu kirjastosta
Miksi: Lukulistalla
Kirjavuosi 2017: 34. luettu kirja

”New yorkiin muuttanut Beatrice saa yllättävän puhelun äidiltään kesken sunnuntailounaan: hänen pikkusiskonsa Tess on kadonnut jäljettömiin. Beatrice matkustaa välittömästi Englantiin ja ryhtyy selvittämään, mitä Tessille on tapahtunut”.
Ote kirjan takakannesta.

Ajatuksia: Tästä ei voi oikein sanoa mitään, ilman että paljastaa asioita joita takakansi ei kerro. Sen takia sanon vaan, että minusta tämä oli hyvä. Taas vähän erilaisesta kulmasta kerrottu tarina. Suosittelen ehdottomasti kaikille, ei pelkästään jännityksen ystäville. Tässä on paljon sisarusten välisistä suhteista. Tunnetko todella ihmisen, jonka luulet tuntevasi läpikohtaisin ja mitä kaikkea olet valmis tekemään toisen puolesta.


Kolmas merkki – Yrsa Sigurdardottir

Julkaistu 2007
Luokka: 84.20 jännitys
Sivuja: 384
Luettu: 03/2017
Mistä: Lainattu kirjastosta
Vuosi 2017: 33. luettu kirja

Reykjavikin yliopistolta löytyy saksalaismiehen ruumis. Ruumiiseen on viilletty mystinen merkki ja lisäksi häneltä on viety silmät. Oletettu murhaajakin on saatu kiinni. Uhrin varsin varakas perhe haluaa kuitenkin tietää tapahtumista enemmän ja he palkkaavat islantilaisen lakinaisen Thóran selvittämään tapahtumia yhdessä yrityksensä työntekjiän Matthewin kanssa.  Selviää, että murhattu mies oli tullut Islantiin selvittämään muinaisen käsikirjan Noitavasaran olinpaikkaa. Muutoinkin miehen taustoilta löytyy yltiöpäinen kiinnostus noitamenoihin.

Ajatuksia: Kyllä tämä oli ihan luettava, mutta jotenkin keskeneräinen tarina. Teksti oli sinänsä ihan sujuvaa mutta nuo islantilaiset nimihirvitykset häiritsivät kokonaisuutta. Pääosassa olevan lakinaisenkin sukunimi on sellainen, etten siihen tarvittavia kirjaimia ja merkkejä löydä edes näppäimistöltä, saati sitten tietäisin miten se pitäisi lausua. Tällaisia nimiä oli kirjassa runsaasti. Samaan probleemaan törmäsin toisenkin islantiin sijoittuneen jännärin osalta. Vikahan ei suinkaan ole kirjailijan, vaan taitamattoman lukijan.

Tarinassa kaksikko mies ja nainen selvittävät murhaajaa, ja toki he siitä selvisivät. Mutta jotenkin murhan syyt ja mystinen noituus jäivät vähän hataralle pohjalle. Toki tämä on vain minun näkemykseni.

maanantai 11. kesäkuuta 2018

Hautanummi – Belinda Bauer

Helmet-haaste 2017:  47:
Julkaistu: 2011
Luokka: 84.20 jännitys
Sivuja: 444
Luettu: 03/2017
Mistä: Lainattu kirjastosta
Miksi: Lukulistalla
Vuosi 2017: 32. luettu kirja


”12-vuotias Steven aikoo etsiä lapsena kadonneen enonsa ruumiin, jotta äiti ja isoäiti vihdoin uskoisivat, että eno oli yksi seudulla liikkuneen sarjamurhaajan uhreista, ja lakkaisivat turhaan odottamasta tämän paluuta. Steven uskoo, että enon ruumis on haudattu Exmoorin nummille, ja urkkiakseen tarkempia tietoja, hän kirjoittaa vankilassa istuvalle murhaajalle. Viattoman teinipojan ja viekkaan psykopaatin välillä alkaa niukkasanainen, salainen kirjeenvaihto, joka johtaa arvaamattomaan piinaan”

Samalla avautuu Stevenin elämästä vähän enemmänkin. Stevenillä on yksi ystävä. Lisäksi hän joutuu usein pakenemaan paikallisia kiusaajia, eli koviksia, jotka tyhjentävät taskut ja vievät jopa kengät jaloista. Äidillä vaihtuu miesystävät ja äiti on muutenkin varsin ailahtelevainen hahmo. Perheellä on tiukkaa taloudellisesti ja vaikutus näkyy kaikkeen.

Ajatuksia: Voi tätä oli ilo lukea, sillä tämä oli todella hyvä. Erilainen dekkari, mutta positiivisessa mielessä. Teksti oli miellyttävää lukea. Hahmoihin sai hyvin otetta ja kokonaisuus oli selkeä. Jännitystäkin riitti. Toki, hieman ihmettelin Stevenin äidin suurta huolta, että poika olisi pamauttanut jonkun paksuksi, ottaen huomioon Stevenin iän, ja kirjassa kuvatut poikien leikit (sotaa, legoja), mutta muutoin ihastuin Bauerin tyyliin kovasti ja odotan tutustumista hänen muihin kirjoihinsa. 

Yhteevetona: Wau, todella lupaava esikoisteos. Suosittelen lämpimästi. Itselleni tämä oli kirja, joka tuli ahmittua kerralla.

maanantai 4. kesäkuuta 2018

Kolkko kaupunki: toinen romaani Neiti Peregrinen eriskummallisista lapsista– Ransom Riggs

Helmet lukuhaaste 2017: 31 Fantasiakirja

Julkaistu 2016
Luokka: 84.2 fantasia
Sivuja: 3393
Luettu: 03/2017
Mistä: Lainattu kirjastosta
Miksi: Ensimmäisen osan perusteella
Vuosi 2017:  luettu kirja


Sarjan kakkososassa etsitään edelleen keinoja neiti Peregrinen muuttamiseksi takaisin ihmishahmoon. Seikkailuun tulee mukaan uusia eriskummallisia, niin ihmisiä kuin eläimiäkin ja jopa muutama ”taviskin” mahtuu joukkoon. Kalmioita ja kuorioita vaanii joka nurkalla ja eriskummallisten joukko joutuu pakenemaan tosissaan.

Ajatuksia: Tämä on jotenkin hämmästyttävän kummallinen, vai pitäisikö sanoa eriskummallinen tarina. En edelleen tiedä pidänkö tästä vai en, mutta olen varma, että palaan seuraavan osan myötä, koska eihän tätä enää voi jättää kesken. Edelleen olen sitä mieltä, että tässä tarinassa on liikaa erilaisia asioita, tai sitten minun omaksumiskykyni on rajallinen. Hankalia sanoja ja olentoja. Jotain viehättävää tässä kuitenkin on.

Kuka sinut omistaa – Riitta Jalonen


Julkaistu 2013
Luokka: 84.2
Sivuja: 159
Luettu: 03/2017
Mistä: Lainattu kirjastosta
Miksi: Sattumalöydös
Vuosi 2017: 30. luettu kirja

”Jeanin olisi kuulunut huutaa Mamia. Mamia sanotaan Mamiksi vaikka hän ei olekaan Jeanin isoäiti vaan äiti. Niin on sovittu heti alussa, ajat sitten.”

Tarina kertoo kasvattilapsesta Jeanista ja hänen kasvattisiskostaan Heidistä.

Ajatuksia: En päässyt tämän kirjan sisälle missään vaiheessa. Lukuhetki ei ollut tähän sopiva, ja täytynee kokeilla uudelleen paremmalla ajalla.

Edit: jostain syystä tästäkin on tarkemmat muistiinpanot hävinneet, ja pakko tunnustaa, etten minulla olen minkäänlaista mielikuvaa koko tarinasta. Vilpittömät pahoittelut tällaisesta tynkäpostauksesta.

tiistai 15. toukokuuta 2018

Rikoksia ja hiekkakakkuja – Jennifer Weiner

Julkaistu 2008
Luokka: 84.2
Sivuja: 408
Luettu: 03/2017
Mistä: Lainattu kirjastosta
Miksi: Sattumalöydös
Vuosi 2017:  27. luettu kirja

Kate Klein on ylellisessä Upchurchin lähiössä asuva kolmen lapsen kotiäiti. Kate tuntee itsensä surkeaksi äidiksi kaikkien muiden tiptop -äitien seurassa, eikä löydä ystäviä. Elämä on suoraan sanottuna tappavan tylsää. Tylsyys kuitenkin katoaa, kun yksi täydellisistä äideistä löytyy murhattuna, vieläpä niin, että löytäjänä on Kate itse. Vaikka murha itsessään on aina kammottava asia, saa Kate siitä uutta puhtia arkeensa ja nainen alkaakin tutkimaan tapausta. Pian selviää, ettei täydellisessä lähiössä kaikki olekaan niin täydellistä miltä ensivaikutelma näyttää, vaan yhdellä jos toisella on luurankoja kaapeissaan. 

Mukaan tutkimuksiin Kate saa luottoystävänsä Janie "The matto Segalin" ja kaksikko pistää tuulemaan. Tosin Kate ei osaa varautua siihen, että omakin perhe voisi joutua vaaraan.

Ajatuksia: Viihdyin tämän parissa varsin mukavasti. Perheenäidin suorituspaineita, arkea, jännitystä ja huumoria. Oikein viihdyttävä paketti joka toimii rentouttajana ja kävisi varmasti myös lomalukemistoon.

maanantai 14. toukokuuta 2018

Murusia – Sari Luhtanen

Julkaistu 2013
Luokka: 84.2 /romantiikka
Sivuja: 224
Luettu: 03/2017
Mistä: Lainattu kirjastosta
Miksi: Sattumalöydös palautushyllystä
Vuosi 2017:28. luettu kirja

Emmi on kotitalousopettaja jolle ruuan laitto on intohimo. Samaa intohimoa tuntee hänen ystävänsä Lili, jonka kanssa Emmi järjestää upeita illallisia. Emmi on kuitenkin aina jäänyt upean Lilin varjoon. Kun Emmi alkaa pitää blogia tilanne muuttuu, blogista tulee hetkessä suosittu ja samalla Emmistä kiinnostuu myös suosittu ravintoloitsija. Elämään tulee muutoksia ja salaisuuksia.

Ajatuksia: Tämä kirja tuli taas sopivaan hetkeen. Tarvitsin kohtuullisen kevyttä lukemista ja tämä toimi sellaisena oikein hyvin. Tosin tarina on oikeastaan paikoin hyvin surullinen, ja saa pohtimaan asioita hitusen pintaa syvemmältä. Kokonaisuus oli mukavaa luettavaa kaikkine kiemuroineen. Pidin.