tiistai 28. heinäkuuta 2015

Dorian Grayn muotokuva – Oscar Wilde

Nimi: Dorian Grayn muotokuva
Tekijä: Wilde Oscar
Julkaistu: WSOY 1963, alkuperäisteos 1891
Sivuja 245
Luokka: 84.2
Luettu: 07/2015
Mistä: Lainattu kirjastosta

Dorian Grayn on lähes säädyttömän komea nuori mies. Mies jonka kasvot ovat paitsi kauniit, niin myös puhtaan viattomat. Kauniiden kasvojen takaa paljastuu kuitenkin kauhistuttava salaisuus, salaisuus jota Dorian Gray ei voi paljastaa kenellekään.

Ajatuksia: Luin tämän ihan tuon 100 luettavaa kirjaa listan takia. Toki tarina jo entuudestaan tuttu elokuvien myötä, mutta en ole aiemmin tutustunut tähän alkuperäiseen teokseen. Täytyy sanoa, että hämmennyin tämän kirjan rohkeudesta, ajatellen aikakautta jolloin se on kirjoitettu. Tarina on mielestäni äärettömän moniulotteinen ja sitä voi käsitellä vaikka kuinka ja paljon. Tästä tarinasta voi näkemykset ja merkitykset olla hyvinkin erilaisia riippuen lukijasta. Kirjan myötä, oli pakko tutkia kirjailin taustoja vähän enemmänkin ja tietysti piti penkoa vielä kyseinen leffa vielä Netflixistä.

Yhteenvetona: Aika hämmentävä, mutta ehdottomasti mielenkiintoinen ja moniulotteinen kokonaisuus. Olen todella iloinen, että luin tämän. Tarina tulee pyörimään mielessä vielä pitkään.

sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Unohtunut avain joka upotti Titanicin – Vesa Sisättö

Nimi: Unohtunut avain joka upotti Titanicin
Tekijä Sisättö Vesa
Julkaistu SKS 2014
Sivuja 313
Luokka: 91 SIS
Luettu: 07/2015

”Mitäs jos lähtisin saartamaan 10000 intiaania 300 miehellä”

Unohtunut avain joka upotti Titanicin on tietokirja joka paljastaa 55 historiallista mokaa, joiden seuraukset ovat olleet enemmän tai vähemmän katastrofaalisia.

Myös meidän perheen muut jäsenet innostuivat tästä, eli kokonaisuus oli pelkkää plussaa. Toki noiden tarinoiden joukkoon mahtuu sellaisia mitkä eivät itseäni kauheasti kiinnostaneet, mutta tätä oli helppo lueskella aina silloin tällöin, ja koska jutut olivat lyhyitä, ei pitkästymistä ehtinyt syntymään.Tämä toimi meillä mökin kesäkirjana, ja hoiti tehtävänsä loistavasti. Tämän pohjalta syntyi myös varsin mielenkiintoisia keskusteluja :).

Erityisplussaa tuosta kirjan nimestä. Ilman tuollaista nimeä, tämä olisi todennäköisesti jäänyt minulta tietokirjahyllyn uumeniin huomaamattomana.

sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Särkyvää – Jari Järvelä

Nimi: Särkyvää
Tekijä Järvelä Jari
Julkaisu Tammi 2014
Sivuja 221
Luokka: 84.2
Luettu: 07/2015
Mistä: Kirjastosta lainattu.

”Teemu on lihava keski-ikäinen mies, joka kuuluu riskiryhmään muutenkin kuin painonsa puolesta: hän on päättänyt tehdä itsemurhan.”

Teemu kääntää isänsä Ladan nokan kohti Espanjaa tarkoituksenaan päättää päivänsä Pamplonan kujilla, uljaan härän tai useamman seivästämänä. Matkalla kohtaloonsa, mukaan sattuu liftarityttö Agnes.” Kaksin aina kaunehimpi” ei tässä tapauksessa välttämättä pidä paikkaansa. Ainakin tämä kaksikko päätyy mitä omituisempiin tilanteisiin ja ainakaan turhan helpoksi, ei matkaa voi kutsua. Teemun tarinakin avautuu lukijalle pikku hiljaa.

Ajatuksia: Tämä kirja sai minut nauramaan ja sitä siltä odotinkin. Sanailu on sujuvaa ja upposi omaan ilmeisen kieroon huumorintajuuni todella nasevasti ellei suorastaan täydellisesti. Mitäpä sitä salaamaan, pidin tästä, se kutkutti nauruhermoja mukavasti. Tyrskähdyksiä sai aikaan myös nuo Teemun blogin keskustelut, vastaavaa ilmiötä olen nähnyt paljonkin esimerkiksi naamakirjassa. Aina yhtä käsittämätöntä ja hauskaa...

Toinen puoli tarinasta on kuitenkin muuta kuin sitä sattuvaa sanailua, ja hyvä niin. Tasoja ja eri syvyyksiä pitääkin olla, ja hyvän tarinan tunnistaa mielestäni siitä, että se  herättää  erilaisia ajatuksia. Kokonaisuus toimi ainakin minulle hyvin, ja voin vilpittöästi suositella kirjaa muillekin. Tykkään!

Jatkan siis innokkaana kirjailijan ilmeisen monipuoliseen tuotantoon tutustumista.

perjantai 17. heinäkuuta 2015

Tie Myrskyluodolle – Anni Blomqvist

Myrskyluoto-sarja, osa 1

Nimi: Tie Myrskyluodolle
Tekijä Blomqvist Anni
Julkaistu Gummerus 1974, alkuperäisteos 1968
Sivuja 154
Luokka: 84.2
Luettu: 06/2015
Mistä: Mummolta lainattua

Tie Myrskyluodolle kertoo nuoren Maijan tarinaa 1800-luvun ankarissa saaristolaismaisemissa. Kuri ja elämä oli kovaa ja ihmiset turvasivat jumalan sanaan. Nuori Maija kihlataan Kala-Erkerin Jannelle, eikä siinä tytön mielipidettä kysellä.

Ajatuksia: Ajattelin, että tämän tarinan lukeminen kuuluu yleissivistykseen. Mutta pakko tunnustaa, ettei itse tarina vielä saanut minua ihan mukaansa. Toki aikalaiskuvaus ja saaristolaiselämä 1800-luvulla on itsessään ihan mielenkiintoista, mutta vielä en tähän osaan en ole ”rakastunut”. Toivon todella, että Maijan ja Jannen tarina vie jossain vaiheessa mukanaan. Nyt en osannut olla muuta kuin onnellinen siitä, etten itse ole elänyt tuota aikaa. Tässä naisessa ei nöyryys riittäisi, ja olisin viettänyt elinvuoteni todennäköisesti Seilin saarella, tai jotain….

maanantai 13. heinäkuuta 2015

Rakkautta ja rautalankaa – Anneli Salonen

Haaste 41: Kirja, jonka kirjoittaja oli yli 65-vuotias, kun kirja julkaistiin

Nimi: Rakkautta ja rautalankaa
Tekijä Salonen Anneli
Julkaistu Karisto 1997
Sivuja 192
Luokka: 84.2
Luettu: 06/2015
Mistä: Mummolta lainattua

Rakkautta ja rautalankaa kertoo Sotalaiva -nimisen talon asukkaista ja etenkin yhdestä sen asukkaasta, Helinästä. Helinä muuttaa Sotalaivaan äitinsä kuoleman jälkeen 9-vuotiaan pikkuveljensä Samin kanssa. Sotalaivan omistava Sampo on Helinän ja Samin isoisä, joka nyt ottaa asiakseen huolehtia kelvottoman poikansa lasten hyvinvoinnista.

Sotalaivaan mahtuu kaiken sorttista väkeä ja varsin värikästä persoonaa. Kommelluksia sattuu yhdelle jos toisellekin ja romantiikan murusiakin heitellään ilmaan. No, mahtuu kesäiltaan mukaan elävän patsaan lisäksi yksi kävelevä ruumiskin.

Ajatuksia: Etsin kirjahaasteen kriteerit täyttävää kirjaa ja se löytyikin mummon kirjahyllystä. Anneli Salonen oli 73-vuotias kun tämä kirja julkaistiin.

Kirja oli todella raikas tuulahdus. Mukavaa ja mutkatonta, juuri sopivaa lomalukemistoa josta jäi hyvä mieli. Tarina etenee sujuvasti, ja toimi ainakin minulla loistavana rentouttajana.

Täytynee tutustua muihinkin Anneli Salosen kirjoihin tarkemmin. Muistelen kyllä, että olen jotain häneltä lukenut joskus kauan sitten, mutta tällaista lomalukemista haluaisin lisää.

torstai 9. heinäkuuta 2015

Paluu Rivertoniin – Kate Morton

Nimi: Paluu Rivertoniin
Tekijä Morton Kate
Julkaistu Bazar 2011, alkuperäisteos 2006
Sivuja 613
Luokka: 84.2
Luettu: 06/2015
Mistä: Oma

98-vuotias Grace Bradley saa haastattelupyynnön nuorelta naisohjaajalta, joka on tekemässä elokuvaa runoilija Bobbie Hunterin traagisesta kuolemasta. Grace on ainoa elossa oleva henkilö jolla on tietoa Rivertonin tapahtumista.

Haluaa tai ei, Gracen ajatukset palaavat menneisyyteen, aina vuoteen 1914  asti, jolloin 14-vuotias Grace aloitti työt palvelustyttönä Rivertonin kartanossa. Gracen muistelmien myötä lukija pääsee tutustumaan 20-luvun englantilaiseen kartanotunnelmaan, talonväkeen ja heidän salaisuuksiinsa. Grace tietää mitä todellisuudessa tapahtui sinä iltana kun Bobbie Hunter kuoli, mutta onko hän valmis paljastamaan salaisuutensa?

Ajatuksia: Tämä tarina vaatii hieman kärsivällisyyttä, mutta alkulämmittelyn jälkeen uppouduin tarinaan ihan täysin. Pidin henkilöhahmoista kovasti ja vaikka tarina on aika massiivinen järkäle, ei se tuntunut ajoittaisesta verkkaisuudestaan huolimatta lainkaan ylivoimaiselta. Yhteenvetona kuvailin tätä turvallisen mukavaksi lukukokemukseksi josta jäi hyvä tunnelma. Ja tuo kirjan kansi on kyllä aivan ihastuttavan upea, eli siitäkin plussaa

sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

Kesäkuun yhteenveto

Kirja, Luku, Rentoudu, Liila, Pankki

Kesäkuun lukemiset noudattaa samaa linjaa kuin edellinenkin kuukausi, eli saldona  7 kirjaa. Sivuja näistä kirjoista löytyi yhteensä 2467 ja keskimäärin sivuja / kirja oli n. 352.

Kesäkuun kirjojen keskiarvoksi tuli 2,89 (asteikolla 0-5).  Kotimaisia kirjoja luin kolme ja ulkomaisia neljä. 

Kesäkuussa tuli luettua monta  hyvää kirjaa, mutta ihan kaikkien aikojen lempikirjoiksi ei noussut tällä kertaa erityisesti mikään. Silti pidin monista todella paljon. Kate Mortonin kirja Paluu Rivertoniin vei hitaasti mutta varmasti mukanaan. Katariina Romppaisen kirja Pitkät päiväunet herätti paljon ajatuksia, kuten  myös Jane Genovan  - Edelleen Alice. Anneli Salosen - Rakkautta ja rautalankaa taas oli virkistävää kotimaista, jonka mukaan oli helppo heittäytyä. Jojo Moyesin - Ole niin kiltti, älä rakasta häntä ei ehkä ihan täyttänyt ylisuuriksi kasvaneita odotuksiani, mutta kyseessä on kaikin puolin kelpo tarina. Lopulta sain myös aloitettu Myrskyluoto -sarjan.  

 Kesäkuun ainoa floppi oli ehdottomasti Kuiskauksia tuulessa

Kesällä lähes kaikki vapaa-aika kuluu mökillä (jossa ei ole sähköjä lainkaan), joten kirjaesittelyt laahaavat, mutta pikku hiljaa yritän saada päivitettyä tilannetta.  

Koko vuoden 2015 osalta osalta tilanne on seuraava: 
  • Luettuja kirjoja 88
  • 1 sarjakuva.
  • sivuja yhteensää 29 810

Kirjahyllyni karttui edelleen kesäkuussa johtuen osaksi siitä, että minulla oli synttärit kesäkuussa, ja ja sitten tuli vielä ostettua kirjaston poistomyynnistä mökille viisi kirjaa (euron kappale, eihän tuollaista voi vastustaa). 

Edellisen yhteenvedon suunnitelmista poiketen, poikkesin myös kirjastossa :) Näin ollen, minulla on kirjastosta lainassa 10 kirjaa. Minulla alkaa kohta loma, joten tämä sallittakoon.

Edelleenkin tavoitteena on vähentää omien kirjojen määrää, eli kun olen lukenut, pyrin laittamaan osan kirjoista kiertoon. Tällä hetkellä poisto -listalla on 18 kirjaa vailla uutta lukijaa, ja lisää tulee kunhan ehdin (tai maltan)  noihin omiin kirjoihin keskittymään. Täytynee sitten laitella viestiä oman kylän facebook sivuille tms. lahjoitettavista kirjoista. 

keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Edelleen Alice – Lisa Genova

Nimi: Edelleen Alice
Tekijä: Genova Lisa
Julkaistu: WSOY 2010, alkuperäisteos 2007
Sivuja 329
Luokka: 84.2 GEN
Luettu: 06/2015
Mistä: Oma pokkari

Alice Howland on viisikymppinen älykäs ja viehättävä nainen, jolla on loistava ura, onnellinen avioliitto ja kolme aikuista lasta. Alice epäilee vaihdevuosioireita kun hän alkaa unohdella tavallista enemmän asioita. Todellinen kauhunäytelmä alkaa, kun Alice ei lenkkeilyn jälkeen tiedäkään missä koti on. Tästä alkaa tuskallinen matka Alzheimerin syövereihin. Alicen pitäisi olla parhaassa iässä, sen sijaan hän joutuukin miettimään miten pitkään hän muistaa läheistensä nimet ja kasvot, ja koska hän kadottaa itsensä lopullisesti.

Ajatuksia: Tarina on pelottava, vaikuttava sekä äärettömän surullinen. Alzheimer on julma, niin potilaalle itselleen, kuin omaisillekin. Sairaus, joka on ajatuksenakin niin ahdistava, ettei sitä halua ajatella.

Haluan ehdottomasti nähdä tästä tehdyn elokuvan, vaikkakin tiedän että se itkettää, koskettaa ja jää ajatuksiin. Toivon oikein kovasti, että se on tehty taidokkaasti. Jos olet nähnyt elokuvan, niin ole kiltti ja vinkkaa täyttikö odotuksesi.

Olen aiemmin lukenut Lisa Genovalta teoksen Puolinainen, johon kannattaa myös tutustua.