keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Maya-ennustus – Reading Mario

HAASTE: Kirja jossa on yli 500 sivua

Nimi: Maya-ennustus, osa 2
Tekijä: Reading Mario
Julkaistu 2011 (alkuperäisteos 2010)
Sivuja: 527
Luokka: 84.20 REA / jännitys
Luettu: 02/2016
Mistä: Lainattu kirjastosta

Tällä kertaa tarinan pääosassa on Adam Sabirin lisäksi entinen ylikomisario Calque sekä salaseura Corpus Maleficuksen ex-jäsen Lamia.  Ydinporukka pinkoo pakoon murhanhimoista salaseuraa ja yrittää samalla ratkoa arvoituksia. Hieman romantiikan poikastakin yritetään heittää sekaan jo valmiiksi varsin sekavaan soppaan.

Tämä sarjan toinen osa tutustuttaa pelätyn salaseuran jäseniin ja sen toimintaan. Ehkäpä niihin  keskitytään jopa niin paljon, että itse Maya-ennustus tuntuu jäävän jalkoihin. Sinänsä Corpus Maleficuksen jäsenistö on mielenkiintoista ja ennen kaikkea erikoista porukkaa,  ei siinä mitään, mutta ehkä se tarinan varsinainen tarkoitus jäi vähän huterammalle pohjalle. Minä jäin odottamaan tarinan huipennusta tältä osin, enkä sellaista löytänyt.

Toisin sanoen, minun makuuni tämä ei yltänyt ensimmäisen osan tasolle, mutta vauhtia ja vaarallisia tilanteita toki riittää alusta loppuun, eli kyllä tämän parissa viihtyy.

Nyt vaan heti perään kolmannen osan kimppuun ja toivotaan siltä vähän enemmän.

lauantai 27. helmikuuta 2016

Mustelmilla – Anna Quidlen

HAASTE 16: Et ole ikinä ennen kuullut kirjasta

Nimi: Mustelmilla
Tekijä Quindlen Anna
Julkaistu 1999
Sivuja: 341
Luokka: 84.2 QUI
Luettu: 02/2016
Mistä: Lainattu kirjastosta

” Olin yhdeksäntoista, kun mieheni löi minua ensimmäisen kerran”

Frannie on nuori sairaanhoitajaopiskelija joka tapaa unelmiensa miehen, tumman ja komean Bobbyn. Unelmien mies oli vieläpä poliisi joten turvallisuuden tunne oli taattua. Mielikuvat eivät kuitenkaan vastaa todellisuutta ja hyvän alun jälkeen Frannie löytää itsensä piestynä vaimona. Arkana ihmisarvonsa menettäneenä olentona joka keksii mitä erilaisempia onnettomuustarinoita jottei todellisuus paljastu.  Samanlaisia naisia Frannien paikkailee työssään sairaalassa päivittäin. Mitä tahansa Frannie tekeekin tai jättää tekemättä, lopputuloksena on syytökset ja rangaistus. Edes lapsen syntymä ei poista jatkuvaa väkivaltaa. Jossain vaiheessa Frannie herää miettimään miten pitkään hän pysyy elossa ja minkälaisen perhekuvan hänen lapsensa oppii. Pystyykö tilanteesta pääsemään irti hengissä?

Ajatuksia: Aihe on rankka ja alkuun luin tarinaa hyvin intensiivisesti. Jossain vaiheessa tuntui ettei tarina edennyt ,ja valitettavasti ikään kuin eksyin sen otteesta.

Jos vertaan tätä vähän samantyyppiseen Marklundin Uhattuihin, niin Uhatut saa minun pisteeni,  siinä ei mielenkiintoni  herpaantunut hetkeksikään. Myönnetään, että tämänkertaiseen lukukokemukseen saattaa hyvinkin vaikuttaa lukuhetkellä päällä ollut ankara  flunssa, joten suosittelen itse tutustumaan tarinaan jos rankka aihe  vähänkin kiinnostaa.

maanantai 22. helmikuuta 2016

Sulje silmäs pienoinen - Johanna Holmström

Nimi: Sulje silmäs pienoinen
Tekijä Holmström Johanna
Julkaistu Otava 2015
Sivuja: 397
Luokka: 84.20 jännitys
Luettu: 01/2016
Mistä: Lainattu kirjastosta

Robin on kolmikymppinen psykologi  jolla olla taustallaan rankka lapsuus. Robinin persoonallinen isoveli Lukas kuoli nuorena huumeisiin.  Muutenkin Robinin mielessä pyörii lapsuudesta asioita, joita hän ei haluaisi uskoa todeksi. Todellisuuden ja kuvitelman raja hämärtyy. Mitä todella tapahtui ja voiko muistoihinsa luottaa?

Menneet tapahtumat ovat hajottaneet vähäisetkin perhesuhteet. Robin on katkera, ja mielestään syystä. Vaikeasta äitisuhteesta huolimatta Robin on huolissaan yksin asuvasta äidistään ja palaa lapsuuskotiinsa. Samalla hän joutuu auttamaan naapuruston lapsia "ihan ammattinsa puolesta" ja sekaantuu asioihin jotka eivät hänelle kuulu. Uhkauksia, juonitteluja ja roppakaupalla salaisuuksia, siinä elementtejä tähän eliittinaapurustoon liittyen. Vaarallisilla vesillä keikkuu niin aikuiset kuin lapsetkin ja naapurustossa väki vähenee.

Ajatuksia: Taas tarina mikä sai hämmentymään. Välillä olin pihalla kun lumiukko, että miksi Robin oli siellä missä oli. Muutenkin tarina hyppelee eikä sen seuraaminen ole kaikkein helpointa. Toisaalta tarinassa on jännitystä joka paikoin saa ihan oikeasti kädet hikoamaan ja jännittämään. Lopputuloksena hämmentynyt mieli, enkä osaa sanoa pidinkö tästä vai en. Pääasia että nyt tarina on luettu. Tämä vaatisi ehkä enemmän keskittymistä kun mitä minun arki-illat antaa periksi, ja enkä sen takia kokenut tarinaa niin hyvänä kuin se toiseen aikaan ja toisessa paikkaa luettuna olisi voinut olla. Joka tapauksessa tarina on ehdottomasti mielenkiintoinen ja kirjailijan tuotantoon tutustuminen varmasti jatkuu.

sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Nostovara – Enni Mustonen

Nimi: Nostovara
Tekijä Mustonen Enni
Julkaistu 1992
Sivuja: 253
Luokka: 84.2
Luettu: 01/2016
Mistä: Oma

Anja Korpela on eronnut  kahden lapsen äiti ja pienen kylän toapakka pankkineiti.

Muutoksen tuulet puhaltavat ja suuren maailman ongelmat löytävät tiensä pieneenkin kylään. Anjan elämää ei muutosten keskellä helpota uusi naapuri tai ex-mies sukuineen.

Ajatuksia: Tämäkin tarina oli tuttu vuosien takaa. Upposi minuun paremmin kun tuo Kukkia Piretille, mutta Mustosen parhaimmistosta tämäkin jää kauas. Sinänsä hauska lukea ”retroa”, mutta edellisellä lukukerralla tämä oli ajanhenkeen sopivampaa. Tämä toimii mukana välipalana, silloin kun ei halua liiemmälti ajatella, mutta kokonaisuudessa  tarina jää mielestäni raakileeksi. Suosittelen tätä kevyeen lomalukemistoon.

sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Kukkia Piretille – Enni Mustonen

Nimi: Kukkia Piretille
Tekijä Mustonen Enni
Julkaistu 1991
Sivuja: 268
Luokka: 84.2
Luettu: 01/2016
Mistä: Oma

Piretilla on takana juuri päättynyt suhde ja tulevaisuudessa häämöttää puutarhaharjoittelijan paikka kaukana Suomessa. Uudessa harjoittelupaikassa todella tarvitaan apua ja hetkessä Piret huomaa toimivansa myös äidinkorvikkeena lapsilaumalle, vaikka puutarhalla riittäisi töitä liiaksikin asti. Isäntäperhettä ollaan koeteltu kovalla kädellä. Emäntää ei talossa ole ja kaikki eivät katso harjoittelijan, etenkään ulkomaalaisen, auttamisyrityksiä suopein silmin.
Helppoa ei elämä ole suomessakaan vaikka kauppojen tavarapaljous hämmentää.

Ajatuksia: Olen lukenut tämän joskus todella kauan aikaa sitten ensimmäisen kerran. Vaikka yleisesti ottaen pidän Mustosen kirjoista, tämä tarina ei koskettanut. Toki se kuvaa arkea ja elämää, mutta jotenkin tämän jälkeen jäi vaan ankea tunnelma.

sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Kun suljen silmäni – S.J. Watson

HAASTE 8: Kirja kirjailijalta jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin
Kävisi myös kohtaan 5: Kirja, jonka kannesta voi tehdä kirjanaaman

Nimi: Kun suljen silmäni
Tekijä Watson S. J.
Julkaistu Bazar 2012, alkup. teos Before I Go to Sleep /2011
Sivuja: 389
Luokka: jännitys /84.20 WAT
Luettu: 01/2016
Mistä: Lainattu kirjastosta

”Kohotan katseeni peiliin. Kasvot jotka sieltä näen eivät ole minun. Tukka on ohuempi ja se on leikattu paljon lyhyemmäksi kuin mitä minulla yleensä., iho poskilla ja leuan alla roikkuu, huulet ovat ohuet, suupielet alaspäin kääntyneet. Minulta pääsee huudahdus, sanaton voihkaisu, joka voisi muuttua järkytystä ilmaisevaksi kiljahdukseksi jos vain sallisin, ja sitten panen merkille silmät. Niiden ympärillä on ryppyjä, kyllä, mutta siitä huolimatta näen, että silmät ovat minun. henkilö peilissä olen minä, mutta olen kaksikymmentä vuotta liian vanha. Kaksikymmentäviisi. Enemmän.”

Tervetuloa Christine Lucasin elämään. Christine on 47-vuotias nainen jolla on taustallaan vakava trauma. Tämän seurauksena Christine ei muista trauman jälkeisestä elämästään mitään. Kaikki mitä hän saa päivän aikana tietää, nollautuu yöunien myötä, ja joka aamu hän herää tietämättä missä tai kuka hän on. Aviomies Ben on varsin ymmärtäväinen ja huolehtivainen, mutta Christineä vaivaa miehen haluttomuus puhua menneistä tapahtumista. Mieheltään salaa Christine tapaa tohtori Nashia. Tohtorin suosituksesta hän alkaa pitämään myös päiväkirjaa. Kirjan avulla Christine yrittää selvittää kuka hän on ja mitä on tapahtunut. Joka aamu alkaa päiväkirjan lukemisella. Menneisyys vaivaa Christineä kuitenkin yhä enemmän. Mitä todellisuudessa on tapahtunut?

Ajatuksia: Samana iltana kun aloitin tämän kirjan, olisi tämä tullut myös elokuvaversiona. Maltoin kääntää kanavaa, koska halusin ensin tutustua alkuperäiseen versioon (Nyt sitten etsin elokuvaa vimmatusti, enkä löydä). Pidin tästä todella paljon. Tässä oli punottu oikein kunnon juoni ja kirja oli suorastaan ahmaistava (tiedätte mitä tarkoitan). Taisin välillä pidätellä jopa henkeäni. Juuri kun luuli tietävänsä missä mennään, soppaa hämmennetään vähän lisää ja taas ei voinut olla varma mitkä olivat harhoja ja mitkä ei.
Christinen amnesia oli oikeasti pelottava ja en tuollaista kohtaloa toivo kenellekään. Toisaalta oikeasti muistisairaiden elämä on aluksi varmaankin samalla tavalla hämmentävää. Hetkittäin muistaa joitain ja sitten katoaa taas johonkin tuntemattomaan. Pelottavaa.

Suosittelen tätä ehdottomasti kaikille jännityksen ystäville.

Watsonilta on näemmä ilmestynyt toinen kirja Kaksoiselämää ja sehän täytyy etsiä käsiin mahdollisimman pian

tiistai 26. tammikuuta 2016

Neitsytkivi – Michael Mortimer

HAASTE 29: Kahden kirjailijan yhdessä kirjoittama kirja

Käy myös kohtiin:
8:   Kirja kirjailijalta jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin
25: Kirjassa on yli 500 sivua
44: Kirjassa joku kuolee

Nimi: Neitsytkivi, osa 1
Tekijä: Mortimer Michael (eli Daniel Sjölin ja Jerker Virdborg)
Julkaistu: Bazar 2014, alkup. teos Jungfrustenen v. 2013
Sivuja 557
Luokka: 84.2
Luettu: 01/2016
Mistä: Lainattu kirjastosta

Nuori biologian opiskelija Ida Nordlund saa mummoltaan komennon osallistua Nobel-juhlaan ja hakea samalla eräältä juhlavieraalta mukaansa lipas. Isoäidin ohjeet ovat varsin niukat ja tiukat, mutta tärkeintä olisi ettei kukaan huomaisi Idan kuljettamaa lipasta. No reissu ei suju ollenkaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti ja nuori neito päätyy pakenemaan Nobel-juhlasta viranomaiset kintereillään ja lopulta etsintäkuulutus niskassaan. Alkaa  hurja pakomatka Ruotsista Suomen kautta Venäjälle isoäidin luokse. Matkalla sattuu ja tapahtuu kaikenlaista outoa ja selittämätöntä. Tapahtumien keskiössä on lippaaseen piilotettu fossiili, joka saa eläimetkin käyttäytymään vähintäänkin eriskummallisesti. Samalla pinnan alta alkaa paljastumaan Idan oman perheen salaisuus. Mitä Idan äidille tapahtui ja mihin kaikkeen tomera isoäiti on sekaantunut?

Ajatuksia: Ihan ensimmäisenä täytyy sanoa, että suosittelen lukemaan kirjan takakannen, tai ottamaan selvää mitä on lukemassa (tai ehkä kaikki muut tekevätkin niin?) Minä nappasin kirjan sujuvasti kirjaston palautushyllystä vain ja ainoastaan kannen perusteella, enkä siis tiennyt että luen kirjasarjan 1. osaa. Jos olisin tiennyt, tämän lukeminen olisi siirtynyt huomattavasti eteenpäin tai sitä ei olisi tapahtunut koskaan.

Valitettavasti minä en ihan vakuuttunut tästä tarinasta. Tarina on kömpelö ja tapahtumat sekavia. Tuskin olisin lukenut lähes 600 sivua jos olisin tiennyt miten vähäiseksi tarinan anti lopulta jää. No ehkäpä seuraavissa osissa on sitten enemmän, mutta alkupohjustukseksi olisi mielestäni riittänyt vähemmänkin. Toisaalta ehkä minä olen hitusen jäävi arvostelemaan mitään, koska kuitenkin luin koko opuksen, vaikken liiemmälti vakuuttunut koko jutusta. Tarina on vähän Da Vinci koodi –henkinen, jos näin sallitte yleistämisen. Tässä on yritetty sekoittaa jotain outoa nano-geeni-tiesmitä –tekniikkaa, lisäksi mukana mystinen Neitsytkivi, historiallisia henkilöitä ja arvoituksia ja niin edelleen. Valitettavasti, kovasta yrityksestä huolimatta tämä on minun mielestäni silti raakile johon on yritetty heittää mukaan kaikki mahdolliset ja mahdottomat seikkailutarinoiden elementit. Vauhtia kyllä piisaa ja tapahtumia on yllin kyllin. Voisin sanoa paljon muutakin, mutta sitten syyllistyn liiallisiin juonipaljastuksiin, joten jätän sanomatta.

Sarjasta on käsittääkseni jo ilmestynyt toinen osa Fossiilivaltiatar. Tuo nimi pistää hitusen hymyilemään koska se tuo mieleen Kauniit ja Rohkeat… anteeksi.

Ja kaiken tämän kritiikin jälkeen voin ennustaa, että löydän jonain päivänä itseni Fossiilivaltiatteren kimpusta ja ihmettelen taas, että miksi ihmeessä luen tällaista.

Näin on kuitenkin lukuvuosi 2016 polkaistu käyntiin, ji-haa.