Aira Samulin - Soturi ja sunnuntailapsi sekä Auringonpimennys

Nimi: Soturi ja sunnuntailapsi

Tekijä Samulin Aira
Julkaistu 1987
Sivuja: 150
Luokka: 99.1
Luettu: 03/2016
Mistä: Lainattu kirjastosta


Aira Samulin tarina Hyrsylänmutkan rajakyliltä. Elämä ennen sotaa ja sodan keskellä.

Auringonpimennys – Aira Samulin

Nimi: Auringonpimennys

Tekijä Samulin Aira

Julkaistu 1989

Sivuja: 342

Luokka: 99.1

Luettu: 05/2016

Mistä: Lainattu kirjastosta

Aira Samulin tarina jatkuu 50-luvulta eteen päin. Mukana on Airan uraa muodin ja tanssin parissa. Taustalla voimakkaasti kipeä väkivaltainen avioliitto ja mukanaan tuomat haasteet.  

Ajatuksia: Tämä kokonaisuus on taistelijan tai soturin tarina. Mielenkiintoista luettavaa, vaikka itselleni tuossa kerronnassa "ontui" jokin. Elämänkerrat ovat kuitenkin aina lähellä sydäntäni. 

Sarasvatin hiekkaa – Risto Isomäki

Nimi: Sarasvatin hiekkaa
Tekijä Isomäki Risto
Julkaistu Tammi  2005
Sivuja: 320
Luokka: Jännitys/scifi 84.20 ISO
Luettu: 03/2016
Mistä: Lainattu kirjastosta

Kadonnut Atlantis vaikuttaa löytyneen yllätävästä paikasta. Samalla intialainen meriarkeologi Amrita Desai pohtii mitä ihmettä alueelle oikein tapahtui 10000 vuotta sitten. Tutkimuksiin tulee avuksi venäläinen Sergei Savelnikov erikoissukellusveneineen.

Samaan aikaan Grönlannin mannerjäätiköllä tapahtuu kummia.

Outoja tapahtumia pähkäilee suomalainen jäätikkötutkija Kari Alanen ryhmänsä kanssa. Kari päätyy varsin pelottavaan lopputulokseen. Ihmiskunnan selviytyminen on vaakalaudalla. Ainoaksi kysymykseksi oikeastaan jää, kuinka nopeasti kaikki tapahtuu.

Ajatuksia: Myös tästä alun perin kirjoitettu teksti katosi koneen vaihdossa. Sinänsä kirja on minulla toisella lukukierroksella, eli tarina on kyllä hyvin mielessä. Nämä Isomäen kirjat ovat mielestäni todella pelottavia, ehkä juuri sen takia että uskon vilpittömästi, että näin voi tapahtua. Suosittelen lukemaan jos egologiset jännärit kiinnostavat, etkä menetä ihan herkästi yöuniasi. 

Sinänsä tämä tarina on kasattu niin, että näkisin sen helposti myös leffaversiona, jonkun sellaisen yhtiön toteuttamana, joka pystyy tekemään aiheen vaatimat erikoistehosteet.

Meikkipussin pohjalta – Haatanen Kaisa

HAASTE 15: Kirjan kansi on mielestäsi ruma

Nimi: Meikkipussin pohjalta
Tekijä Haatanen Kaisa
Julkaistu Johnny Kniga/2015
Sivuja: 171
Luokka: 84.2
Luettu: 03/2016
Mistä: Lainattu kirjastosta


Tytti Karakoski viidenkympin korvilla oleva väsähtänyt kustannustoimittaja tulee siihen hetkeen, jolloin pieni itsensä tutkiskelu on paikallaan. Tytti päätyy virkavapaalle jonka aikana hän kirjaa päätelmiään elämän totuuksista säntillisesti aakkosjärjestykseen.

Ajatuksia: Tietokoneongemien vuoksi alkuperäinen kirjoitelmani lienee hävinnyt bittiavaruuteen ja nyt on äärettömän haasteellista muistella tästä oikein mitään älyllistä tai rakentavaa. Päällimmäisenä jäi fiilis, ettei tämä kolahtanut minuun satunnaisia hymyntapaisia lukuun ottamatta juuri mitenkään. Ehkä en ole ihan vielä sitä parhainta kohderyhmää, vaikka pelottavan lähellä kuitenkin.

Kevytkenkäinen kummitus – Sophie Kinsella

Nimi: Kevytkenkäinen kummitus
Tekijä Kinsella Sophie
Julkaistu 2010
Sivuja: 437
Luokka: 84.2
Luettu: 03/2016
Mistä: Lainattu kirjastosta

Lara Lington joutuu vastentahtoisesti osallistumaan tuntemattoman ikivanhan sukulaisensa hautajaisiin. Nämä hautajaiset pääsevät kuitenkin yllättämään Laran, sillä vainaja ei suostu haudanlepoon hiljaisesti. Laran epäonneksi hänellä on jonkin sortin meedion kykyjä ja Lara kuulee edesmenneen, tai pitäisikö sanoa lähtökuopissa olevan Sadien vaatimukset vähän turhankin tehokkaasti. Tämä suvulleen tuiki tuntematon mummeli pistää Laran elämään vauhtia ja kommelluksia ennen kuin suostuu haudattavaksi. Koko suku saa tapahtumista osansa ja samalla Sadie tekee itsensä hyvinkin tunnetuksi. Vanhainkotiin suvun unohtamalla ladylla on kerrottavanaan todella värikäs ja monivaiheinen elämäntarina joka ei jätä ketään kylmäksi.

Ajatuksia: Tähän tarinaan mahtuu paljon kohellusta ja sähellystä, mutta kuten Kinsellan kirjoissa yleensäkin, tässäkin on vähän syvempi sanoma.

Valitettavasti alkuperäinen kirjoitukseni tästäkin katosi tietokoneen vaihdon yhteydessä, mutta tästä tarinasta jäi paljon lämpimiä ajatuksia mieleeni.

Pelkääjän paikalla – Laura Lehtola

HAASTE  44: Kirjassa joku kuolee

Nimi: Pelkäjän paikalla
Tekijä Lehtola Laura
Julkaistu Otava 2015
Sivuja: 238
Luokka:  84.2 LEH
Luettu: 03/2016
Mistä: Lainattu kirjastosta

”Kun äidille tuli se miniminibakteeri, sen tukasta tuli paljon pienempi kuin mulla ja isillä. Ihan miniminitukka. Sen tukka lähti ihan kokonaan irti. Vaikka eka sillä oli paljon isompi, koska käytti aina vidal sassuunia.

Jos karhu tai orava käyttää vidal sassuunia, sen koko turkista tulee tosi pitkä. niin pitkä, että naamaa ei voi nähdä. Paitsi että siilille ei voi ikinä tulla tukkaa, vaan tosi pitkät piikit.

Jos ihmisen keuhkot menee epäkuntoon, sen tukka ei voi kasvaa.

Nyt äidin vidal sassuun on vessassa yläkaapissa, me ei käytetä sitä isin kanssa. Paitsi että isi on kerran laittanut sitä sen mahaan, koska sillä on navassa vähän karvoja.”


Aapo, Anna ja Elsa, nuori ja onnellinen perhe.

Perheidylli kuitenkin särkyy kun kutsumaton vieras niemeltään syöpä tunkeutuu luvatta heidän maaperälleen ja ottaa salakavalan selkävoiton jo ennen kuin kukaan ehtii edes tajuamaan tilannetta. Hetken päästä on vain rikkinäinen Aapo ja äiditön Elsa.  Aapo kipuilee ja on vihainen Annalle, miten nainen voi jättää hänet yksin lapsen kanssa. Elsa suhtautuu asioihin kuten lapset yleensä suhtautuvat. Elämä jatkuu ja päiväkodin pihalla on monta tärkeää projektia jotka pitää saada valmiiksi, vaikka äidistä ei ole jäljellä kuin jalkaproteesi vaatekaapin perällä.

Ajatuksia: Tämä tarina on täynnä kielikuvia, jotka aluksi tuntuivat hitusen vierailta. Sitten ihastuin niihin todella paljon. Minä tiedän mitä nämä vertauskuvat tarkoittavat ilman että niitä tarkennetaan.  Tämä tarina sai minut samalla itkemään ja nauramaan. Tarina kosketti niin että se tuntui päästä varpaisiin. Olen niin äärettömän onnellinen, että minä sain lukea Aapon, Annan ja Elsan tarinan.  Ja kyllä se Veerankin tarina mahtui mukaan, vaikka en tiedä olisinko jäänyt häntä kaipaamaan jos olisi puuttunut.

Minä koin tämän kirjan vahvasti ja tunneskaala oli varsin laaja. Mutta kuten olen aiemmin sanonut, oma elämänkokemus vaikuttaa valtavasti miten tarinan kokee ja mikä koskettaa tai mikä ärsyttää. Minä liikutuin ja vaikutuin.

Kiitos tästä  Laura Lehtola. 

Vihan aika - Tegenfalk Stefen

Nimi:            Vihan aika, trilogian osa 1
Tekijä           Tegenfalk Stefen
Julkaistu      2013
Sivuja:          500
Luokka:        84.20 TEG
Luettu:         02/2016
Mistä:           Lainattu kirjastosta

Tukholmassa tapahtuu sarja murhia joiden tekijät ovat kunnioitettuja ja jollain tapaan oikeudenpalvelijoita. Mukaan mahtuu tuomareita ja lautamiehiä. Syylliset eivät itsekään ymmärrä tekoaan ja kaikkia yhdistää hetkellinen järjetön viha, jonka seuraukset ovat kohtalokkaat.  Rikoskomisario ja vanha konkari Walter Gröhn alkaa tutkimaan asiaan nuoren kollegansa Jonna de Bruggen kanssa. Tapahtumiin on sekoittunut monta eri tahoa ja tutkijoiden työt tehdään todella vaikeaksi.

Ajatuksia: Tämä on kirja joka valikoitui matkaani aivan sattumalta. Olin jo palauttamassa sitä takaisin kirjastoon lukematta, kunnes päätin ”vähän kurkata”. Hyvä, että kurkkasin. Omaksi yllätykseksi pidin tästä. Etenkin päähenkilöt osoittautuivat mielenkiintoisiksi. Jännitystä ja tapahtumia riittää ja luen sarjan seuraavatkin osat, sekin kertonee jotain.

Taas yksi hyvä ruotsalaisdekkari, mistä näitä oikein riittää?

Hylynryöstäjä – Anna Jansson

HAASTE 32: Kirjassa on myrsky

Nimi: Hylynryöstäjä
Tekijä Jansson Anna
Julkaistu 2010
Sivuja: 348
Luokka: 84.2 JAN
Luettu: 02/2016
Mistä: Oma

Rikoskomisario Maria Wernin pitäisi todistaa tärkeässä oikeudenkäynnissä. Todistajana olon nurja puoli näyttäytyy kuitenkin tappauhkauksien merkeissä. Tämän takia Maria soluttautuu väljemmille vesille ja osallistuu salanimen turvin Gotsa Sandönin saarella pidettävälle egologisen energiatasapainon kurssille. Kurssi ei lienee vastaa odotuksia kenenkään mielestä, koska tasapaino kurssiporukan sisällä on varsin hukassa. Myrsky katkaisee sähköt ja vähätkin yhteydet ulkomaailmaan. Seuraavaksi Maria törmää ruumiiseen joka on jätetty ekologisesti metsään näkyville.  Ruumiita tulee lisää ja naiset kyräilevät toisiaan. Selvää on , että tappaja on heidän joukossaan, mutta kuka ja miksi ihmeessä.

Ajatuksia: Viihdyin tarinan parissa oikein hyvin. Tunnelma oli hyytävä ja tarina edistyi mukavasti. Pientä miinusta kuitenkin tuohon paikalliseen legendaan liittyen. En nyt paljasta siitä enempää, mutta lopussa oli kohtia, joita ei selitetty ja jotka eivät liittyneet kokonaisuuteen juuri mitenkään, tai niin löyhästi etten niistä saanut oikein otetta. Odotin tältä kohdalta hieman enemmän, koska paikallisesta legendasta olisi voinut syntyä mielenkiintoista tarinaa vähän enemmänkin.

Minulla oli luettavana pokkariversio ja sitä en suosittele ainakaan omalle ikäluokalleni. Luulin, ettei ikänäkö vielä tässä vaiheessa vaivaa, mutta pokkarin minimaalinen fonttikoko yritti pilata muuten hyvän lukukokemuksen.

Janssonilta olen lukenut ennestään vain kevyempää viihdettä edustavan Amorin kiehkurat. Sen verran vakuuttavasti Jansson punoi näitä jännärin juonenkäänteitä, että kirjailin tuotantoon tutustuminen jatkuu takuuvarmasti. Mutta nuo pokkarit jätän kiltisti hyllyyn… ja siis minä en tarvitse vielä lukulaseja…..uskottehan....en tarvitse...