Ensimmäinen siirtokunta – Justin Cronin

HAASTE 41: Tulevaisuuteen sijoittuva kirja

Nimi: Ensimmäinen siirtokunta
Tekijä: Cronin Justin
Julkaisu: WSOY 2010,  2010 alkuperäisteos The Passage
Sivuja: 845
Luokka: Scifi 84.22 CRO
Luettu: 04/2015
Mistä: Lainattu kirjastosta

Kirjan takakannesta:
Yhdysvaltain armeija aloittaa 2010-luvulla vaarallisen kokeen. Joukko kuolemanrangaistuksen saaneita vankeja viedään huippusalaiseen tutkimuskeskukseen Coloradossa, missä tutkijat tartuttavat vankeihin uuden viruksen. Vangit saavat pian odotetut oireet: viruksenkantajasta tulee räjähtävällä nopeudella liikkuva olento. Vangit tulevat valonaroiksi ja elimistön toiminta hidastuu tavalla, joka viittaa eliniän radikaaliin pidentymiseen.

Ajatuksia: Kirja on mielestäni kuitenkin jotain muuta kuin mitä tuo takakannen kuvaus. Tarinan alkua pohjustetaan varsin laajalti, mutta silti asiat jäävät pimentoon. Kerrotaan paljon, mutta toisaalta ei kerrota mitään selvää.  Kirjailijan kerronnan tyyli on mielestäni aika erikoinen ja omintakeinen.

Tarinan päähenkilö ja tapahtumien keskiössä on tarinan alussa vain 6-vuotias Amy Bellafonte, joka päätyy myös jostain syystä tutkimuskeskukseen. Ja kuten vangit, myös Amy saa annoksen virusta. Tyttö on viruksen jälkeen muuttunut, mutta kuitenkin erilainen kuin muut. Hän saa kirjan henkilöt ja varmasti lukijankin varauksetta puolelleen. Kuitenkin Amyn todelliset ajatukset jäävät pimentoon. Minulle jäi myös epäselväksi miksi juuri Amy valittiin koehenkilöksi. Tietyssä kohdassa vinkataan, että Amy oli jo valmiiksi erilainen (esimerkiksi kohtaus eläintarhassa), mutta sitten asia jää siihen? Tässäkin vika saattaa olla pelkästään lukijassa, ehkä minulta meni jotain ohi.

Osa asioista paljastuu tarinan edessä, osa jäänee odottamaan jatko-osia (?). Tämä kirja on valtava järkäle. Osittain tarina kulki mukavasti ja piti otteessaan, osin turhauduin. Olen aivan varma, että tästä olisi voinut nipistää sivuja aika tavalla pois kokonaisuuden siitä kärsimättä. Jotain jännää ja mielenkiinnon herättävää tarinassa varmasti oli, koska muuten tuollaisen liki  850 sivun läpikäyminen lienee mahdotonta. Pidin Amysta, mutta en tiedä palaanko tarinaan jatko-osaa lukemalla, vai jääkö tämä osaltani tähän.  Ehkä tämä ei ihan täyttänyt odotuksiani ja toisaalta tämän tyyppinen kirjallisuus ei ehkä ole minun juttuni. Osaan kyllä hyvin kuvitella tarinan elokuvaversiona.