sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Kerro minulle jotain hyvää – Jojo Moyes

Nimi: Kerro minulle jotain hyvää
Tekijä Moyes Jojo
Julkaisu: Gummerus 2015, alkuperäisteos Me Before You 2012
Sivuja 476
Luokka: romantiikka 84.24 MOY
Luettu: 03/2015
Mistä: Lainattu kirjastosta

Tarina: Louisa on tavallinen vähän alle kolmekymppinen nainen joka asuu vielä vanhempiensa luona.  Työpaikka kahvilassa loppuu ja Louisa ohjataan hakemaan töitä neliraajahalvaantuneen miehen henkilökohtaisena avustajana. Louisalla ei ole työstä mitään käsitystä, mutta palkka on hyvä ja kun  hänet kaikkien yllätykseksi valitaan tehtävään, ei hän oikein voi kieltäytyäkään. 

Will on 35-vuotias entinen uraohjus ja menevän miehen perikuva kunnes kohtalokas onnettomuus muutti kaiken. Nyt Will on tetra, neliraajahalvaantunut, täysin toisten hoidon varassa oleva elämän katkeroittama mies.  Kun Willin äiti palkkaa Louisan hänen ”vahdikseen” ei mies suhtaudu asiaan mitenkään positiivisesti, eikä välitä peitellä tuntemuksiaan. 

Pikku hiljaa nämä kaksi täysin erilaista ihmistä löytävät tavan tutustua, toimia ja arvostaa toisiaan. Siinä missä Will on ylimielinen ja oikukas, ei Louisakaan ole mikään helppo pala. Nainen ei nöyrry eikä pelkää Willin oikkuja. Molemmilla on omat henkiset kipupisteensä ja ongelmansa, joihin he saavat toisiltaan apua. Heille syntyy aito, herkkä yhteys, joka aiheuttaa ilon ja riemun lisäksi kipua ja kyyneliä. 

Ajatuksia: Yksi lempileffojani on tositapahtumiin perustuva ranskalainen elokuva Koskemattomat (löytyy mm. Netflixistä). Elokuva kertoo neliraajahalvaantuneesta miehestä joka palkkaa avustajakseen työvoimatoimiston ”pakottamana” töitä hakeneen senegalilaisen miehen.  Kerro minulle jotain hyvää tuo vahvasti mieleeni tuon elokuvan. Toki kirjassa on lisäksi mukana miehen ja naisen välistä jännitettä ja romantiikkaa, mutta ajatusmaailmassa on paljon samaa. Vaikeasti vammautunutta oikukasta ja varakasta miestä hoitaa tavallinen tallaaja. 

Yhteenvetona: Tämä on kerrassaan upea tarina. Tarina joka koskettaa, saa kyyneleet silmiin sekä ilosta, että surusta. Tietyt henkilöhahmot ja jopa tapahtumat ”ärsyttivät” suunnattomasti, mutta näin oli varmaan tarkoituskin. Tarina herättää monenlaisia ajatuksia (joista en voi tässä kirjoittaa, ilman että paljastan tarinasta liikaa) ja pakottaa lukijaa pohtimaan asioita eri näkökulmilta. Kokonaisuudesta pidin todella paljon, joten turhaan tätä ei ole blogistaniassa hehkutettu.  Lukiessani minun piti jopa jarrutella itseäni, että tarina kestäisi mahdollisimman pitkään (tai sitten en vain halunnut tietää loppua??). Tämä kirja kuuluu ehdottomasti omiin suosikkeihini! Haluan lisätä kuitenkin pienen varoituksen, tämä kirja käsittelee todella vaikeita asioita, enkä sen takia välttämättä suosittele herkimmille lukijoille. Vaikka mukana on kepeää huumoria  pohjalla on paljon vakavampaa pohdiskelua. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista!