Kevyesti kipsissä – Veera Vaahtera

HAASTE 6: kirjastosta kertova kirja

Nimi: Kevyesti kipsissä
Tekijä Vaahtera Veera
Julkaistu Tammi 2016
Sivuja: 243
Luokka: Romantiikka /84.2 VAA
Luettu: 05/2016
Mistä: Lainattu kirjastosta

Hilpeänhauska kertomus siitä, mitä tapahtu kun introvertti sinkkunainen joutuu kosketuksiin reaalimaailman kanssa.

”Kadunkulman käännös tuli vastaan nopeammin kuin tajusin. Ehdin vielä väistää lastenvaunut ja koiran, sain hypättyä kadulle liiskaantuneen pitsapalan ylitse, mutta sitten oikealta kurvasi sinen Audi, jota ei kyennyt pysäyttämään edes kimpale kunnianarvoista proosaa.

Ensin petti jalka. Heti sen jälkeen lensi romaani. Päädyin selälleni auton etupuskurille. Aurinko häikäisi silmiäni, jossakin solisi vesi ja tajusin, että oli kai tullut kevät!”


Lotta on lukutoukka joka on löytänyt itselleen melko täydellisen työpaikan, hän nimittäin työskentelee kirjaston vahtimestarina. Nuori nainen on sinkku ja tyytyväinen tilanteeseensa. Kukaan ei häiritse hänen lukuhetkiään.

Kohtalo muuttaa Lotan arkea. Eräänä päivänä Lotta kävelee töistä kotiin lukien kirjaa ja jotenkin jää samalla auton alle. Sairaalasta kotiutuessaan tulee asunnosta vastaan pienimuotoinen tulva ja Lotta joutuu evakkoon isosiskonsa kämppään. Isosisko on kuitenkin eri mieltä ja alkaa kumppaninsa kanssa järjestellä Lotalle miesseuraa.

Pian Lotalla on valittavanaan kohtalon tarjoama mies, joka on oikein ihana ja namu, mutta epäilyttävän sosiaalinen tapaus jonka vuoksi Lotta joutuu epämukavuusalueelle ihmisjoukkioiden keskelle.
 Toisena vaihtoehtona on isosiskon ja hänen kumppaninsa valitsema mies, joka on yhtä innostunut kirjoista kuin Lottakin. Tässä suhteessa olisi tiedossa loputtomiin ihania lukuhetkiä ja älykkäitä keskusteluja.

Ajatuksia: Lotta on henkilöhahmo jonka ajatuksiin pystyin samaistumaan täysin. Tunnistin itseäni pelottavan paljon.  Itse ajattelen puolivitsikkäästi olevani sosiaalinen erakko, eli olen töissä hyvin sosiaalinen ja työssä kohtaan ihmisiä paljon ja pidän työstäni paljon. Toinen puoli onkin sitten kotihiiri joka ei edes kyläile, ellei ole pakko tai muuten vahva sosiaalinen paine .  Viihdyn loistavasti myös yksin, kuten Lottakin, enkä osaa edes hävetä sitä.

Tarina itsessään oli mukavan raikas ja sopi tähän hetkeen paremmin kuin hyvin. Eihän anti mitään uutta ja ihmeellistä ollut, mutta tarina tarjosi hymyä ja hyvää mieltä. Muutama röhönaurukin taisi päästä. Tämä sopisi loistavasti myös rentoon lomalukemistoon, jos tykkää rennosta ”hömpästä” ja tämä hömppä positiivisessa merkityksessä. Kiva uutuuskirja joka löytää varmaan paikkansa monen lomalukemistossakin.