Julkaistu 2017
Luokka: 32.2 muistelmat
Sivuja: 172
Luettu: 06/2017
Mistä: Kirjastosta lainattua
Miksi: Facebookissa nähty, ja kiinnostuin
Vuosi 2017: 72. luettu kirja
Kirjan takakannesta
”Vanhojen tie kertoo neljäntoista suomalaisen romanivanhuksen elämäntarinan. Koskettavat kertomukset vievät lukijan matkalle menneeseen aikaan ja kiehtovaan kulttuuriiin. Romanien tie oli vaikea, mutta täynnä toivot, lämpöä ja yhteisöllisyyttä.”
Ajatuksia: Minulla on jatkuva kiinnostus erilaisiin kulttuureihin ja tapoihin, ja suorastaan ahmin kirjoja joista saan lisää tietoa. Tässä mielenkiintoni herätti aihe romanivanhukset, joista en ole aiemmin lukenut, ja tietysti tuo suunnattoman kaunis kansi.
Vaikka tarinat ovat mielenkiintoisia, olisin toivonut jotain vielä enemmän. Ja tämä ihan sen takia, että romanikulttuuri on täynnä monimutkaiselta tuntuvia tapoja ja sääntöjä. Tarinat ja muistelmat ovat kuitenkin aina arvokkaita.
Eräs vanhus kertoo, että terveyskeskuksessa hänelle ei uskallettu kunnolla koskea, kun olisi pitänyt verenpainetta mitata. Henkilö oli kokenut sen loukkaavaksi ja sanonut, ” ettei tämä mustuus tartu”. Epäilen kuitenkin, että tuossa voi olla taustalla juuri tietämättömyys. Valtaväestö tietää, että romaneilla on erilaisia tapoja ja vanhuksia kunnioitetaan suuresti. Voisiko olla kyse, että verenpaineenmittaaja on pelännyt loukkaavansa asiakasta. Surullista, että niin tai näin, asiakas koki arvottomuutta. Tämä kertonee siitä, että tietoa pitäisi olla lisää. Toisaalta romanikulttuuriin ei avoimuus välttämättä kuulu, eli haasteita riittää puolin jos toisin.
Itse ajattelen, että ihmisiä olemme ihan kaikki ihonväristä ja kulttuurista riippumatta. Rasismia on valitettavan paljon myös puolin ja toisin kaikissa kulttuureissa. Vieläkin taitaa ihmisiä erilaisuus pelottaa. Toivottavasti se joskus muuttuu.
