Tummempaa tuolla puolen – Kaj Korkea-aho

Nimi: Tummempaa tuolla puolen

Tekijä Korkea-aho Kaj

Julkaistu 2012

Sivuja 439

Luokka: 84.2 KOR

Luettu: 11/2015

Kirjan takakannesta

”Benjaminin kihlattu kuolee auto-onnettomuudessa, mutta valvonta kameran kuvasta käy ilmi, ettei Sofia matkannut yksin. Sofien veli Loke on Helsinkiin muuttanut tv- ja radioesiintyjä, joka kärsii änkytyksestä ja on rakastunut puheterapeuttiinsa. Christoffer tekee kansanrunouden lopputyötä eräästä lapsuudenmaisemiensa pahuutta uhkuvasta myyttisestä oliosta ja asuu Turussa sulhasensa kanssa. Simon, uskonsa menettänyt pappi, asuu Benjaminin lailla edelleen Pohjanmaalla. He kaikki tapaavat Sofien hautajaisissa kotipaikkakunnallaan, ja siellä menneisyys ja salaisuudet paljastuvat väistämättä. ”

Ajatuksia: Ensimmäinen ajatukseni joka kantoi koko tarinan läpi oli, että tämäpä on kummallinen tarina. En osaa määritellä onko se huonolla tavalla kummallinen vai hyvällä tavalla outo. Yhtä kaikki tarina oli ainakin erilainen lukukokemus. Pala palalta asioita paljastui, ja samalla salaisuuksia tuli lisää. Henkilöhahmot eivät kuitenkaan tulleet niin läheisiksi kuin olisin toivonut. Ajoittain pitkästyin pahasti. Tämä tarina on erilainen, mutta tämä ei koskettanut minua. 

Vaikkei tämä nyt ihan suoraan ole haasteen mukainen, niin menkööt.  Haaste 19: Kirja, joka kertoo seksuaalivähemmistöön kuuluvasta henkilöstä/henkilöistä

Kohtalon kirja – Parinoush Saniee

HAASTE 37:  Kirja joka on kielletty jossain päin maailmaa

Nimi: Kohtalon kirja
Tekijä: Saniee Parinous
Julkaistu: Tammi 2014, alkup. 2003
Sivuja 609
Luokka: 84.2 HIL
Luettu: 10/2015
Mistä Kirjastosta lainattu

Kohtalon kirja kertoo iranilaisen Masumen elämäntarinan. Tarinan siitä, mitä on olla nainen ja äiti iranissa. Minkälaisessa yhteiskunnassa kirjan tapahtumat etenevät. 

Ajatuksia: Olen aina ollut kiinnostunut erilaisista kulttuureista ja uskonnoista. Ja oli mielenkiintoista tutustua Masumen elämään. Kirja kertoi Masumen elämästä varsin pitkältä ajalta. Mukaan mahtuu nuoren tytön ensi rakastuminen ja samalla karvas pettymys. Pelkoa ja iloa. Ystävyys joka kantaa vuosikymmenten yli. Välillä Masume elää tiukassa kurissa ja välillä hän on täysin näkymätön, saa tehdä mitä vaan.

Minulle tämä ei ollut mikään nopealukuinen kirja, en muista koska olisin viimeksi näin hitaasti mitään lukenut, mutta jotenkin en vaan jaksanut pitkiä pätkiä kerrallaan. Kokonaisuus on toki mielenkiintoinen, mutta hitusen lyhyempikin tarina olisi voinut olla. Olen kuitenkin vipittömän iloinen, että tutustuin Masumen elämään.

Olen käyttänyt tätä lukuvuoden kirjahaasteeseen kohtaan 37, vaikka tämä kirja ei käsittääkseni enää ole kiellettyjen kirjojen listalla. Mutta tämä kirja on ollut kielletty ainakin Iranissa, joten loivasti tulkiten sopii haasteeseen ;).

Carrie – Stephen King

HAASTE 10: Suositun kirjailin ensimmäinen kirja

Nimi: Carrie
Tekijä King Stephen
Julkaistu 1974
Sivuja 206
Luokka: jännitys / 84.2 KIN
Luettu: 09/2015
Mistä: Lainattu kirjastosta

Carrie White asuu syvästi uskonnollisen, mieleltään pahasti häiriintyneen äitinsä kanssa. Carrie on myös koulukiusattu hylkiö, joka ei tiedä nykymaailmanmenosta mitään. Carrie  haluaisi kuitenkin olla normaali ja hyväksytty. 

Carriella on taito jollaista kiusaajat eivät voi kuvitellakaan. Ja kun asiat menevät oikein pieleen, tämä ominaisuus vain vahvistuu. Lopulta kun asiat menevät äärilaitojen yli tapahtuu jotain pahaa kaikille.

Ajatuksia: Tämä on Kingin ensimmäinen kirja ja olen lukenut sen joskus todella kauan aikaa sitten. Silloin se vaikutti minuun enemmän, mutta olin itsekin teini. Nyt lukemisen jälkeen tuli enemmän tunne surullisesta tarinasta kuin varsinainen jännityskirjan aiheuttama fiilis. Näin ne vuodet muuttaa lukukokemusta aika paljonkin. Teinille tämä oli aikoinaan wau ja nyt äiti-ihmisenä ajatukset ihan toisenlaiset.

Radleyn perhe - Matt Haig

Haaste 5: Kirja jonka henkilöistä kaikki eivät ole ihmisiä

Nimi: Radleyn perhe
Tekijä: Haig Matt
Julkaistu: Atena Kustannus Oy 2011
Sivuja 413
Luokka: jännitys 84.2
Luettu: 09/2015
Mistä: Kirjastosta lainattu

Radleyn perhe näyttää tavalliselta englantilaiselta perheeltä. Tosin tätä perhettä inhoaa ja välttelee kaikki eläimet, Jopa useimmat ihmisetkin tuntevat jonkinlaista vastenmielisyyttä, tai vähintäänkin varovaisuutta heitä kohtaan. Radleyn perheen isä ja äiti yrittävät kovasti olla normaaleja, jopa niin, että se on suorastaan epänormaalia. 

Myös perheen nuoret havaitsevat itsessään erikoisia ongelmia, sellaisia joita ei voi pistää edes teini-iän piikkiin. Erinäiset tapahtumat johtavat arvaamattomiin seurauksiin ja lopulta vanhempien on lopetettava teatteri ja paljastettava suuri salaisuus. 

Ajatuksia: Tämän kirjan on tullut lukulistalleni jostain, mutta en yhtään muista mistä. Pienellä,  tai jopa kohtuullisella varauksella aloitin tarinaan tutustumisen. Positiivisena yllätyksenä tarina kantoi ja vei mukanaan. Viihdyin sen parissa oikein hyvin. Tottakai tässä tulee tiettyjä kliseitä vastaan ja jotain tuttuakin tarinaan liittyy mutta kokonaisuus oli todella viihdyttävä. Teksti on sukkelan sujuvaa. Kiva lukea taas vähän erilainen tämän genreen satu. 

Vadelmavenepakolainen – Miika Nousiainen

Haaste 15: Kirja, jonka lukemista olet harkinnut pitkään

Nimi: Vadelmavenepakolainen
Tekijä Nousiainen Miika
Julkaistu Otava 2007
Sivuja 270
Luettu: 08/2015
Mistä: Lainattu kirjastosta

” Sain opiskella sitä (ruotsia) järjestelmällisesti vasta seitsemännellä luokalla. Olin alusta alkaen valtavasti muita edellä, ruotsintaitoni oli jo kuusivuotiaana Kouvolan eliittiä. Olin kahminut käsiini kaikki mahdolliset ruotsinkieliset lehdet ja esitteen. Kukaan ei puhunut ruotsia Kouvolassa. Kaupungin kaikki kolme suomenruotsalaista pysyttelivät kotioloissa, etteivät saisi turpaan. Kun vaadin Sokoksella palvelua ruotsiksi, sain osakseni vain häijyn mulkaisun.”

Mikko Virtanen on kansallisuustransvestiitti. Hän on suomalainen mies joka sydämeltään tuntee olevansa pesunkestävä ruotsalainen. Tällainen erilaisuus ei ole helppoa, etenkään kun on lähtöisin Kouvolasta. Myöskään aikuinen Mikko ei saa osakseen ymmärrystä.  Kasvava ahdistuneisuus suomalaisuudesta saa lopulta aikaan erikoisen tapahtumaketjun, joka vie Mikonkin viimein kohti onnellista ruotsalaista elämää. Ruotsalaisuuden hinta on kuitenkin kova, eikä siitä ihan kaikki voi selvitä siitä hengissä.

Ajatuksia: Minuun Nousiaisen huumori upposi oikein mukavasti. Tarina oli varsin viihdyttävä, tosin jos olisin itse suomenruotsalainen voisin olla ihan toista mieltä. Päähenkilö Mikko osoittautui ennakoitua huomattavasti "sairaammaksi" tapaukseksi, ja tarinaan sisältyi muutonkin elementtejä, joita en todellakaan osannut odottaa. Seuraavaksi lienee etsittävä tästä tehty elokuva käsiin.

Julian rakkaus – Anne Fortier

Haaste 17: Kirja joka on mukaelma jostain klassisesta tarinasta

Nimi: Julian rakkaus
Tekijä Fortier Anne
Julkaistu Tammi 2010
Alkup.teos Juliet /2010
Sivuja 604
Luokka: 84.24 FOR
Luettu: 07/2015
Mistä: Lainattu kirjastosta

”Koska nimeni on Julia, minun olisi kai pitänyt tietää, mitä tuleman piti. Halusin vain niin kovasti uskoa, että minun kohdallani sama vanha ja valitettava murhenäytelmä ei enää toistuisi” 

Julia ja Janice ovat kaksoset joiden kasvattiäitinä toiminut isotäti Rose kuolee. Kaikkien yllätykseksi Rose jättää kaiken omaisuutensa taloa myöten itsekkään oloiselle Janicelle ja Julia saa vain kirjekuoren jonka sisällä on avaimet. Perintökirje paljastaa Julian oikein nimen olevan Giulietta Tolomei ja avaimien sopivan Sienassa olevaan tallalokeroon, jossa odottaisi äidin jättämä perintö tyttärelleen.

Julia matkaa Italiaan ja alkaa seikkailu josta ei vauhtia ja vaarallisia tilanteita puutu. Löytyy matkalta tietysti myös komea mies, mutta nimen perusteella hän on aika kaukana Romeosta.

Tarina kulkee  kahdessa ajassa. Välillä Vanha käsikirjoitus vie lukijan 1340-luvun Sienaan seuraamaan Giuletten ja Romeon jänittävää ja traagista tarinaa.

Ajatuksia: Jostain syystä tämä tarina vei minut mukanaan aivan täysin ja kokonaan. Kirjassa on yli 600 sivua ja minä ahmin ne kaikki hetkessä.  En suinkaan väitä, että tässä on kirjallisuuden historian paras mestariteos, mutta juuri minun lukuhetkelläni tarina toimi ja nautin joka hetkestä (jopa niistä lähes raivostuttavan kliseisistä ja epäuskottavista) suunnattomasti. Välillä käy näin. Epätäydellinen,  ja paikoin jopa lapsellinen tarina vaan jostain syystä lumoaa, enkä osaa sanoa minkä takia. Minä näin tarinan kuin elokuvaa olisin katsellut. Vauhtia todellakin tarinassa riittää, eli pitkästymään tämän parissa ei todellakaan pääse.

Tämän kokemuksen takia, en nyt nipota mistään. Ehkä juuri tänään sateisena päivänä, olin vain juuri tällaista romanttista seikkailua vailla, ja voi miten iloinen olen, että sellaisen löysin ja vieläpä ihan sattumalta osui kirjastossa silmiini. Voih, tätä lukiessa oli niin kiva olo että suorastaan kehräsin.

Yhteenvetona: Romanttinen seikkailu jossa mukana historiallisia arvoituksia. Loistavaa luettavaa peiton alle käpertyneenä, jos vaan kädet kestää kannatella tuota melko painavaa kirjaa.

Pullopostia – Jussi Adler-Olsen

HAASTE 49: Jännityskirja tai dekkari

Nimi: Pullopostia
Tekijä Adler-Olsen Jussi
Julkaistu 2014, alkup. Flaskepost fra P /2009
Sivuja 551
Luokka: jännitys 84.2 ADL
Luettu: 07/2015
Mistä: Omasta hyllystä

Monien mutkien kautta vuosikausia erään poliisilaitoksen uumenissa lojunut pullo löytää tiensä Osasto -Q:n selvitettäväksi. Pullosta löytyy ilmeisemmin verellä kirjoitettu hädin tuskin luettava avunpyyntö. Onko kyseessä vain nuorten tyhmä pila, vai todellinen hätä ja kuka viestin on lähettänyt?

Toisaalla kerrotaan ihan toisenlaista tarinaa. On mies, vaimo ja lapsi. Mies liikkuu työnsä takia paljon ja pitää samalla perhettä rautaisessa otteessaan. Miehellä on tehtävä. Vaimo on turhautunut, väsynyt ja yksinäinen, ja lopulta sen takia aivan liian utelias. Uteliaille käy harvoin hyvin.  

Ajatuksia: Tästä kirjasta on haasteellista kirjoittaa sen ansaitsemalla tavalla, joten en edes  yritä taiteilla mitään ihmeellistä. Kerron vain, ettäjos pidät jännityksestä,  LUE, suosittelen! Kirjailija on luonut loistavasti tihenevää kutkuttavaa jännitystä. Lukijahan tietää, ja on koko ajan paljon enemmän kartalla tapahtumista kuin osasto-Q, tai kukaan muukaan, ja asetelma toimii loistavasti. Kuitenkin kirjailija osaa  ja pääsee yllättämään kiemuraisilla juonikuvioilla.

Tiedän, että kyseessä on sarja, enkä ole tutustunut muihin kirjailijan kirjoihin. Minun on kuitenkin myönnettävä, että ”hyvikset” eikä heidän persoonansa vedonneet minuun läheskään yhtä paljon kuin kirjan pahis. Olkoonkin, että tuon osasto-Q:n porukka osoittautui vähintäänkin erikoiseksi. Eli vaikka hetkellisesti saatoin hiukan pitkästyä itse osasto-Q:n kanssa, pahiksen kanssa en hetkeäkään.

Yhteenvetona: Oikein sopivan tiheätunnelmainen ja kelpo jännäri. Kirjailijan tuotantoon tutustuminen jatkuu.

Rakkautta ja rautalankaa – Anneli Salonen

Haaste 41: Kirja, jonka kirjoittaja oli yli 65-vuotias, kun kirja julkaistiin

Nimi: Rakkautta ja rautalankaa
Tekijä Salonen Anneli
Julkaistu Karisto 1997
Sivuja 192
Luokka: 84.2
Luettu: 06/2015
Mistä: Mummolta lainattua

Rakkautta ja rautalankaa kertoo Sotalaiva -nimisen talon asukkaista ja etenkin yhdestä sen asukkaasta, Helinästä. Helinä muuttaa Sotalaivaan äitinsä kuoleman jälkeen 9-vuotiaan pikkuveljensä Samin kanssa. Sotalaivan omistava Sampo on Helinän ja Samin isoisä, joka nyt ottaa asiakseen huolehtia kelvottoman poikansa lasten hyvinvoinnista.

Sotalaivaan mahtuu kaiken sorttista väkeä ja varsin värikästä persoonaa. Kommelluksia sattuu yhdelle jos toisellekin ja romantiikan murusiakin heitellään ilmaan. No, mahtuu kesäiltaan mukaan elävän patsaan lisäksi yksi kävelevä ruumiskin.

Ajatuksia: Etsin kirjahaasteen kriteerit täyttävää kirjaa ja se löytyikin mummon kirjahyllystä. Anneli Salonen oli 73-vuotias kun tämä kirja julkaistiin.

Kirja oli todella raikas tuulahdus. Mukavaa ja mutkatonta, juuri sopivaa lomalukemistoa josta jäi hyvä mieli. Tarina etenee sujuvasti, ja toimi ainakin minulla loistavana rentouttajana.

Täytynee tutustua muihinkin Anneli Salosen kirjoihin tarkemmin. Muistelen kyllä, että olen jotain häneltä lukenut joskus kauan sitten, mutta tällaista lomalukemista haluaisin lisää.

Illallinen vampyyrin kanssa – Abigail Gibbs

Ihan alkuun, terveiset ihanan lämpimästä ja kauniista Riva del Gardasta. Palasimme juuri kotiin mukavalta Italian lomalta ja sen takia blogissa on ollut pieni tauko. Toukokuun yhteenvedon luetuista kirjoista yritän saada kasaan lähipäivinä.

HAASTE 4: Kirja, joka kirjoittaja oli alle 25-vuotias, kun kirja julkaistiin

Nimi: Illallinen vampyyrin kanssa
Tekijä Gibbs Abigail
Julkaistu 2013
Sivuja 542
Luokka: nuoret/kauhu / 84.2 GIB
Luettu: 05/2015
Mistä: Lainattu kirjastosta

Kirjan takakannesta:
Abigail Gibbs (s. 1994) alkoi kirjoittaa romaaniaan 14-vuotiaana ja julkaisi sen netissä pala palalta, aivan loppua lukuun ottamatta. 18-vuotiaana hän teki kahdesta kirjasta sopimuksen HarperCollins –kustantamon kanssa ja kirjan oikeuden on jo myyty moneen maahan. Jatko-osa on jo tekeillä.

Tarina alkaa kun teinityttö Violet Lee sattuu olemaan väärässä paikassa, väärään aikaan. Hän joutuu keskelle hirvittävää verilöylyä, missä vampyyrit tuhoavat metsästäjänsä. Jostain kumman syystä vampyyrit päättävät säästää tapahtumien todistajana toimineen Violetin hengen ja ottavat hänet sen sijaan  vangikseen. Jotta Violetin vankeus ei osoittautuisi liian tylsäksi ja kurjaksi, on vampyyrien loistelias asumus täynnä (yllätys, yllätys) toinen toistaan kuumemman näköisiä vampyyripoikia, joista kaikki tietysti ihastuvat Violetiin.

Ajatuksia: Tämän kirjan tuli lukulistalleni ihan kirjavuoden lukuhaasteen takia. Haaste osoittautuikin ennakoitua vaikeammaksi ja lähellä piti (usemmankin kerran) etten jättänyt kirjaa kesken.

Hatunnosto nuorelle kirjailijalle kirjoitustyöstään, siitäkin huolimatta, että minä en lämmennyt tarinalle yhtään.  Olen varmasti liian vanha tälle tarinalle tai vähintään tarinan kerronnalle. Tässä on jotain todella kömpelöä kautta koko tarinan, mikä on ehkä luonnollisista jos ajattelee minkä ikäinen kirjailija on tarinan takana. Silti minä lukijana haluan nyt ajatella tarinaa, en kirjailijan nuoruutta. Tarina on mielestäni vielä keskeneräinen raakile joka on julkaistu yksinkertaisesti liian aikaisin.  Aineksethan oli vaikka mihin.

Plussaa siitä, ettei vampyyreita ole kuvattu vain siirappimaisen komeina ja hyvinä tyyppeinä, mutta muuta hyvää en tästä oikein löytänytkään. Kuumiksi tarkoitetut seksikohtauksetkin vaikuttivat  lähinnä surkuhupaisilta. Violetista saa myös hyvin erikoisen kuvan, tyttö on nuoresta iästään huolimatta ilmiselvä masokisti. Tyttöä sattui todella pahasti vähän väliä ja silti hän suorastaan kerjäsi lisää. Itse en pysty näkemään mitään romanttista esimerkiksi kohdassa, jossa Violet ja Kaspar pääsevät lemmenleikkeihin ensi kerran. Violet kuvaa tapahtumaa mm. näin

                ” Halusin niin kovasti voihkia, mutten suostunut – en voinut – ja sitten huusin järjettömästä kivusta kun torahampaat pureutuivat jänteen läpi” 

- siis jänteen läpi, häh ja yöks, pitäisikö tämän olla seksikästä ??    Ihan nyt vain noin henkilökohtaisena mielipiteenä ilmoitan, ettei mielikuvitukseni pysty tuottamaan niin hottista vampyyria , etten kaivaisi vaarnaa esille, jos torahammas kävisi pureskelemaan reiden/nivusalueen jänteiden läpi.

Olen äärettömän pahoillani, olisin halunnut pitää tästä oikeasti, mutta en pidä. Ja minä sentään myönnän häpeilemättä, että pidin paljon parjatusta Twilight –saagasta, ja ahmin kirjat kaikesta siirappimaisuudesta huolimatta.

Vaikka tästä en pitänytkään, uskon, että Abigail Gibbs on kuitenkin tulevaisuuden kirjailijoita, ja kuulemme hänestä vielä paljon.

Ensimmäinen siirtokunta – Justin Cronin

HAASTE 41: Tulevaisuuteen sijoittuva kirja

Nimi: Ensimmäinen siirtokunta
Tekijä: Cronin Justin
Julkaisu: WSOY 2010,  2010 alkuperäisteos The Passage
Sivuja: 845
Luokka: Scifi 84.22 CRO
Luettu: 04/2015
Mistä: Lainattu kirjastosta

Kirjan takakannesta:
Yhdysvaltain armeija aloittaa 2010-luvulla vaarallisen kokeen. Joukko kuolemanrangaistuksen saaneita vankeja viedään huippusalaiseen tutkimuskeskukseen Coloradossa, missä tutkijat tartuttavat vankeihin uuden viruksen. Vangit saavat pian odotetut oireet: viruksenkantajasta tulee räjähtävällä nopeudella liikkuva olento. Vangit tulevat valonaroiksi ja elimistön toiminta hidastuu tavalla, joka viittaa eliniän radikaaliin pidentymiseen.

Ajatuksia: Kirja on mielestäni kuitenkin jotain muuta kuin mitä tuo takakannen kuvaus. Tarinan alkua pohjustetaan varsin laajalti, mutta silti asiat jäävät pimentoon. Kerrotaan paljon, mutta toisaalta ei kerrota mitään selvää.  Kirjailijan kerronnan tyyli on mielestäni aika erikoinen ja omintakeinen.

Tarinan päähenkilö ja tapahtumien keskiössä on tarinan alussa vain 6-vuotias Amy Bellafonte, joka päätyy myös jostain syystä tutkimuskeskukseen. Ja kuten vangit, myös Amy saa annoksen virusta. Tyttö on viruksen jälkeen muuttunut, mutta kuitenkin erilainen kuin muut. Hän saa kirjan henkilöt ja varmasti lukijankin varauksetta puolelleen. Kuitenkin Amyn todelliset ajatukset jäävät pimentoon. Minulle jäi myös epäselväksi miksi juuri Amy valittiin koehenkilöksi. Tietyssä kohdassa vinkataan, että Amy oli jo valmiiksi erilainen (esimerkiksi kohtaus eläintarhassa), mutta sitten asia jää siihen? Tässäkin vika saattaa olla pelkästään lukijassa, ehkä minulta meni jotain ohi.

Osa asioista paljastuu tarinan edessä, osa jäänee odottamaan jatko-osia (?). Tämä kirja on valtava järkäle. Osittain tarina kulki mukavasti ja piti otteessaan, osin turhauduin. Olen aivan varma, että tästä olisi voinut nipistää sivuja aika tavalla pois kokonaisuuden siitä kärsimättä. Jotain jännää ja mielenkiinnon herättävää tarinassa varmasti oli, koska muuten tuollaisen liki  850 sivun läpikäyminen lienee mahdotonta. Pidin Amysta, mutta en tiedä palaanko tarinaan jatko-osaa lukemalla, vai jääkö tämä osaltani tähän.  Ehkä tämä ei ihan täyttänyt odotuksiani ja toisaalta tämän tyyppinen kirjallisuus ei ehkä ole minun juttuni. Osaan kyllä hyvin kuvitella tarinan elokuvaversiona.

Ennen päivänlaskua ei voi – Johanna Sinisalo

HAASTE 13: Kirja, joka on voittanut merkittävän kirjallisuuspalkinnon, esim. Finlandia-palkinnon 

Nimi: Ennen päivänlaskua ei voi
Tekijä: Sinisalo Johanna
Julkaistu: Tammi 2000
Luokka: fantasia 84.2. SIN
Sivuja 268
Luettu: 03/2015
Mistä: Kirjastosta lainattu

Odotukset: Kirja valikoitui luettavakseni koska se löytyi  sekä Keskisuomalaisen 100 luettavaa kirjaa –listalta, että HS:n lukijoiden 100 parasta kirjaa listalta.  Kirjailija ei ollut tuttu, enkä tiennyt kirjan aiheesta muuta kuin että kyseessä on fantasiakirja ja pääosissa on peikko .

Tarina: Matkalla baarista kotiin kohtuullisen juopunut Enkeli löytää nuoren ja sairaan peikonpoikasen. Hetkeäkään epäilemättä Enkeli vie olennon kotiinsa. Alkaa hyvin erikoinen suhde ihmisen ja peikon välillä. Kumpi lopulta tarvitsee ja hallitsee toista enemmän?

Ajatuksia: Luin tämän kirjan yhdeltä istumalta, ja nyt olo on äärettömän hämmentynyt. En tiedä mitä kuvittelin tämän kirjan olevan, mutta taatusti en odottanut tällaista. Tämä tarina on ehdottomasti outo ja kiehtova. Uskoakseni outo positiivisella tavalla, vaikka jotkut kohdat ja päähenkilön tuntemukset saivatkin aikaan pahan olon ja puistatuksen. Tunnelma on maaginen. Enkeli itse ja hänen lähipiirinsä, tapahtumat ja koko tarina tuottivat yllätyksen. En osannut odottaa. Paljastan tarinasta tarkoituksellisesti vähän. Ihan sen takia, että haluan että jos joku lähtee lukemaan tarinaa yhtä tietämättömänä kuin minä, hän saa yllättyä itse.  Jos jotain olisin toivonut niin olisin halunnut tietää naapurinrouvan kohtalosta vähän enemmän, sen verran sympaattinen hahmo oli kyseessä.

Myönnän, etten tiennyt lukevani Finlandia-palkittua teosta, ja hyvä niin. Olen hieman ”allerginen” palkituille kirjoille. Tai huomaan, että odotan niiltä liikaa ja yleensä aina petyn. Nyt en todellakaan pettynyt, koska minulla ei oikein ollut mitään odotuksia. Sain lukea jotain hämmentävää, erilaista ja odottamatonta. Tämä kirja pyörii mielessä varmasti vielä pitkään. Ihan herkille ihmisille en tätä uskalla suositella, jotenkin tunnelma on paikoin sen verran maagisen ahdistava, että saattaa tulla uniin. Olen iloinen, että luin tämän, hieno kokemus,  ja samalla olen varma etten halua lukea tätä koskaan uudelleen.

Koruton totuus – Jodi Picoult

Haaste 44: Kirja, jossa on yli 500 sivua

Nimi: Koruton totuus
Tekijä: Picoult Jodi
Julkaisu: Karisto 2007
Alkuperäisteos:  Plain Truth  julkaistu 2000
Sivuja: 511
Luokka: 84.2 PIC
Luettu: 03/2015
Mistä Kirjastosta lainattu

Ellie Hathavay on puolustusasianajaja jolle ei ole väliä onko puolustettava syyllinen vai syytön, kunhan hän saa parhaan mahdollisen lopputuloksen aikaiseksi. Tai tällaisen kovapintaisen kuvan Ellie antaa ulospäin. Viimeinen voitettu työjuttu saa kuitenkin Ellien romahduksen partaalle ja tulee painajaisina hänen uniinsa. Samaan aikaan suhde pitkäaikaisen miesystävän kanssa tuntuu vetävän viimeisiään. Ellie tarvitsee irtioton ja matkustaa Pennsylvanian Paradisen rauhaan sukulaistensa Ledan ja Frankin luokse. 

Katie Fisher on 18-vuotias amish-tyttö jota syytetään vastasyntyneen lapsensa murhasta.

Lepo ja rauha tädin luona katkeaa kun Leda-täti joutuu pyytämään  Ellieltä ammatillista apua. Näin vastentahtoinen Ellie päätyy Katien asianajajaksi. Toimeksiantoon kuuluu, että Ellien tulee vahtia Katieta henkilökohtaisesti koko ajan. Tämän seurauksena kovapintainen asianajaja löytää itsensä amish-yhteisöstä. Ellie yrittää selvittää mitä on oikeasti tapahtunut, mutta Katiesta ei tunnu olevan mitään apua. Tyttö kieltää kaikkien lääketieteellisten todisteiden vastaisesti olleensa koskaan raskaana, eikä muista tapahtumista muutenkaan mitään. Alkaa monimutkaisen jutun perinpohjainen selvittely, samalla kun Ellie käy läpi omaa elämäänsä ja arvojaan. 

 Ajatuksia: Tarina vie lukijan amish-yhteisöön, sen tapoihin ja ihmisiin.  Itse en yleensä välitä lukea oikeustaisteluista, mutta onneksi tämä keskittyykin muuhun. Kirja pääsee yllättämään.  Juuri kun luulee, että tietää miten asiat menivät, huomaakin että suunta muuttuu. Picoult kirjoittaa taitavasti ja osaa pitää lukijan otteessaan.  Minulle herkkua oli etenkin amissikulttuurin kuvaus, voisin lukea aiheesta paljon lisääkin. 

Tuhon aalto – Marika Kataja ja Jani Holland

Suomalaisia Thaimaan tsunamialueella

HAASTE 14: Tositapahtumiin perustuva kirja

Nimi: Tuhon Aalto, suomalaisia Thaimaan tsunamialueella
Tekijä Kataja Marika ja Holland Jani
Julkaistu Tammi 2005
Sivuja 350
Luokka: 55.2 KAT
Luettu: 03/2015

Kirja kuvaa ennen kaikkea työnsä puolesta  Thaimaan tsunamin kokeneiden henkilöiden kokemuksia luonnonkatastrofista. Kirjassa sivutaan myös selviytyneiden,  uhrien ja uhrien omaisten tarinoita, mutta pääpainona kuuluu toimittajien, matkaoppaiden ja muiden työntekijöiden äänelle. 

Ajatuksia: Pelottavaa ja ahdistavaa. 
Tämä teos paljastaa toimittajien inhimillisyyden kaiken kauheuden keskellä, vaikka välillä tuntuikin, että jos jonkin sortin uutista aiheen tiimoilta julkaistiin, eikä ihmisten yksityisyyden suojalla ollut mitään väliä. Todellisuudessa monet toimittajat oireilivat vakavasti ja oireilu jatkuin myös pitkään jälkeenpäin. Töitä oli pakko tehdä ja uutisia oli saatava maailmalle, vaikka itse olisi kuinka järkyttynyt tahansa. Työpäivät olivat valtavan pitkiä ja raskaita. Monet toimittajat joutuivat näkemään aivan liian paljon.  Suru ja ihmisten hätä tuli vahvasti iholle. Miten pitkälle pystyy pitämään ammatillisuutensa ja missä raja tulee vastaan? Samat asiat tulevat vahvasti esille myös esimerkiksi matkaoppaiden kertomuksista. Vaikka kuinka olisi ammattilainen, sietokyvyn rajat tulevat vastaan. Miten paljon voidaan vaatia jaksamaan? Tällaisen katastrofin kohtaamiseen ei tuolloin ollut olemassa ohjesääntöjä ja koulutusta, kukaan ei voinut tähän valmistautua. 

Eri pelastustyöntekijät ovat varmasti saaneet kunnioitusta ja arvostusta jo aiemmin, mutta kyllä tämä vielä selventää myös heidän kokemiaan haasteita entisestään. Melkein kaikilla on joku läheinen, tuttu tai ystävä jota tuo Tapaninpäivän tsunami kosketti. Luonnonkatastrofi oli niin valtavan suuri, ettei sitä vaan voi käsittää. Aihe vetää hiljaiseksi ja nöyräksi. 

Kuinka lähestyä leskimiestä – Jonathan Tropper

Haaste 49: Kirja, joka kertoo henkilöstä, joka on eri sukupuolta kuin sinä

Nimi: Kuinka lähestyä leskimiestä
Tekijä: Tropper Jonathan
Julkaisu: Karisto 2009 , alkuperäisteos How to Talk to a Widower 2007
Sivuja 423
Luokka: 84.2 TRO
Luettu: 03/2015
Mistä: Kirjastosta lainattu.

"Minulla oli vaimo, nimeltään Hailey. Nyt hän on mennyttä ja niin olen minäkin."

Tarina: Doug Parker, 29 v., toimittaja ja leski. 
Muistona onnellisesta, mutta lyhyestä avioliitosta, Dougille jäi hulppea omakotitalo sekä huolehtiva naapurusto.  
 
Haileyn kuoleman jälkeen Dougin elämä  on keskittynyt viskin naukkailemisen ohella päätoimiseen suremiseen. Sivutoimena hän  kirjoittelee ironista kolumnia leskimiehen elämästä. Kun päätoiminen sureminen ei ole yhtään hellittänyt vuodenkaan päästä, Dougin räväkkä kaksoissisko Claire kyllästyy tilanteeseen ja pistää leskimiehen elämään vähän vipinää. Samalla selvitellään perhesuhteita ja kaivetaan tunteita pintaa syvemmältä.  Samaan aikaan edesmenneen vaimon 16-vuotias poika (Russ) joutuu  hankaluksiin sekä koulussa, että biologisen isänsä luona. Russin matka vie yllättäen nuoren isäpuolen nurkille. 

Ajatuksia: Tämä kirja sattui käteeni ihan vahingossa, ja hyvä niin. Pidin Tropperin huumorista ja hänen kuvauksistaan kovasti. Teksti on sarkastista ja nasevaa, sitä oli vaivatonta lukea, ja tarina eteni mukavasti.  En odottanut aivan näin huumoripitoista pläjäystä, mutta en valita, toimi minulle hyvin. Toisaalta mukana on paljon syvällisempää ajatteluakin ja paljon erilaisia tunteita, liittyen esimerkiksi perhesuhteisiin, eli mikään pelkkä hömppäkirja tämä ei ole, vaan tarina osaa myös liikuttaa. Yhteenvetona sanoisin, että tämä kannatti ehdottomasti lukea. Mukava ja koskettava lukukokemus, joka sai myös nauramaan. Kirjailin nimen pistän mieleen ja luen hänen teoksiaan varmasti myös toiste. Tykkään!

Sammakkoprinsessa – Anna Hallava

HAASTE 3: Vuonna 2015 julkaistu kirja

Nimi: Sammokkoprinsessa
Tekijä: Hallava Anna
Julkaistu: WSOY 2015
Sivuja 270
Luokka: Nuoret / fantasia 84.2 HAL
Luettu: 02/2015
Mistä: Kirjastosta lainattu.

Ofelia on juuri täyttämässä neljätoista ja hänen ajatusmaailmassaan tärkeimmällä sijalla on päästä suutelemaan, mieluiten tietysti kielareita jonkun hottiksen, kuten vaikkapa Jetron kanssa. Kun neljätoistavuotispäivä sitten koittaa muuttuu Ofelian maailman täysin. Ei riitä, että synttärit saavat Ofelian korvat kirjaimellisesti kuumottamaan, selviää että tyttö saa unohtaa kuumat kielisuudelmat tai edes niiden harjoittelun jonkun pojan kanssa. Kummitädin ”lahjan” ansiosta maailmassa olisi vain yksi poika jota Ofelia voisi suudella. Tai suudella siten, ettei poika muuttuisi sammakoksi. 

Ajatuksia: Tämä tarina on ihanan raikas tuulahdus. Pidin ihan valtavasti Hallavan tavasta kertoa tarinaa.  Ofelia on hyvin naiivi, epävarma ja lapsellinen, mutta näen hänessä loistavaa kasvupotentiaalia. Ofelia on puoliksi keiju, mutta omaa ihan tyypilliset teinien ongelmat (pojat, itsetunto, vanhemmat ja opettajat jotka ”niin eivät ole kartalla”). Tarinassa on jotain tuttua ja samalla jotain uutta. Keijumaailman paikkojen ja asioiden nimistä tuli jotenkin mieleen Rowlingin luoman taikamaailman tyyli (kaupat: Lumokirja, Hurmasiemen, Tahmapulla, juorulehti Hölpötin jne.). Mutta tämä ei häirinnyt vähäänkään, vaan kävisin oikein mielelläni vierailulla Hallavan luomassa keijumaailmassa. 

Kokonaisuutena tämä on ihastuttava hyvänmielen tarina. Vaikka en olekaan kirjan kohderyhmää, jään odottamaan innolla seuraavia osia, ja hetkiä jolloin voin upota tämän nuoren naisen maailmaan. Ihastuin tarinaan yksinkertaisesti siitä syystä, että se sai minut hyvälle tuulelle ja hymyilemään. Ihana hattarahetki aikuisellekin naiselle. Kerrassaan loistava esikoisteos josta vilpittömät onnittelut ja kiitokset Annalle. 

Minulle  pieneksi ja yllättäväksi ongelmaksi muodostui tuo Ofelian hottispojan nimi, Jetro. Ainoa Jetro minkä tiedän, on TV:stä tuttu kiinteistövälittäjä, ja minulla oli oikeasti hankaluuksia kun tämän kiinteistövälittäjä Jetron  oloiset kasvot tunkeutuivat minun mielikuvitusmaailmaan. Ne eivät vaan sopineet tähän tarinaan eikä rooliin. Tästä en voi tietenkään syyttää kuin omaa ylivilkasta mielikuvitusta, mutta nimivalinnoilla voi näemmä olla yllättävää merkitystä. 

Sammakkoprinsessan omat sivut löytyvät täältä. Sivuilta löytyy tarkempia tietoja myös kirjan henkilöistä. Annan omaan blogiin pääset tästä. 

Älä itke, Tiina – Anni Polva

Haaste 16: Kirja, jota äitisi rakastaa


Nimi: Älä itke, Tiina!
Tekijä Polva Anni
Julkaistu: Karisto1983
Sivuja 139
Luettu: 02/2015
Mummolta lainattu.

Kesälomalla Tiina haluaa vain leikkiä pihalla kavereiden ja etenkin Juhan kanssa. Tiinan kintereillä seuraa kuitenkin pikkusisko Tinttamari, jota Tiina ei aina jaksaisi ottaa leikkeihin. Kun tuollaista pikkupirpanaa täytyy aina odotella ja huolehtia. Pikkusisko Tinttamari on viimeaikoina ollut muutenkin omituisen väsynyt, ja tyttöä janottaakin jatkuvasti, tämä ihmetyttää koko perhettä. Lääkärissä paljastuu, että Tinttamari on sairastunut sokeritautiin eli diabetekseen ja pikkusiskon pitää jäädä sairaalaan. Äidin pitää olla myös sairaalassa opettelemassa diabeteksen hoitoa, joten Tiina lähetetään  Juhan kanssa mummon hoivaan. Mummolassa on aina ihana olla, mutta  Tiina potee syyllisyyttä ja on kovasti huolissaan siskostaan. Tulisipa Tinttamari pian kotiin.

Ajatuksia: Lapsena sivuutin äitini tarjoamat Tiina kirjat sujuvasti, olin kyllä joskus aloittanut lukemaan, mutta olivat mielestäni ”aivan liian lällyjä” (sen sijaan tyttökirjoista Lotta-kirjat ahmin hetkessä). Nyt aikuisena on kirjaa huomattavan hankalaa arvioida, mutta ymmärrän edelleen miksi Tiinat eivät olleet minun kirjojani, vaikka teksti on ihan sujuvaa ja sukkelaa. Jotain särmää puuttuu. (Olen pahoillani äiti, yritin kuitenkin .) Koska osallistun kirjavuoden lukuhaasteeseen ja siellä on yhtenä  haasteena on kirja jota äitisi rakastaa, uskon pääseväni vielä tutustumaan Polvan tuotantoon uudestaan. 

No, Tiina kirjojen suurta fania minusta ei edelleenkään tullut, mutta sen sijaan löysin netistä Tiinasta tehdyn TV-sarjan trailerin ja sen perusteella tuo kolmen tunnin pläjäys olisi mukava nähdä. Sarjan löysin myynnistä ainakin täältä. Eli taidan tehdä tilauksen ja viettää myöhemmin Tiinan merkeissä äiti-tytär päivää ikioman äitini kanssa. 

Haasteeseen osallistun tällä kirjalla, vaikkei tämä yksittäinen kirja ole äidilleni ylitse muiden. Hän on vaan joskus rakastanut kaikkia Tiina kirjoja :)

Huono karma – David Safier

HAASTE 21: Kirja, jonka valitset pelkästään kannen perusteella

                                          Nimi:  Huono karma

                    Tekijä: Safier David

                    Julkaistu: 2011

                    Sivuja: 280

                    Luettu: 02/2015

                    Mistä: Kirjastosta lainattu

Kolmekymppisen Kim Lange elää varsin vauhdikasta ja etuoikeutettua elämää. Hänellä on loisto työ televisiotoimittajana, käsittämättömän suloinen tytär ja kelpo aviomies. Kim ei tajua miten täydellistä hänen elämänsä on ennen kuin venäläisestä avaruusasemasta pudonnut lavuaari tappaa hänet.

Kun Kim herää ja huomaa syntyneensä uudelleen muurahaisena hän joutuu tarkastelemaan mennyttä eloaan ihan uudelta kantilta. Tosiasiat puhuvat puolestaan. Loistotyö oli vaatinut häikäilemättömyyttä, suloiselle ja äärettömän rakkaalle tyttärelle ei jäänyt aikaa, ja kelpo aviomiehen olemassa olo ei estänyt Kimiä kokeilemasta ”kuinka vihreää se nurmi on aidan toisella puolella”.  Kim oli kerännyt elämänsä aikana runsaasti huonoa karmaa, ja sai nyt maksaa valinnoistaan. Koska toistuvat  jälleensyntymät muurahaisena ei vastannut Kimin ajatusta täyspainoisesta elämästä, oli naisen ryhdyttävä hankkimaan hyvää karmaa ja pian.

Ajatuksia: Valitsin tämän kirjan pelkästään hauskan kannen perusteella. Mutta ihastuinkin tähän kirjaan aivan täysin ja kokonaan. Kirja on hauska, mutta samalla myös jollain tapaan koskettava. Kim on mitä on, mutta rakastaa aidosti lastaan ja on huolissaan perheestään.  Tosin kieltämättä perheestään raivoisan mustasukkainen muurahainen tuntuu hieman erikoiselta. Alkuun ihmettelin sivujen alareunan ”Casanovan muistelmia”, mutta pian opin pitämään niistäkin, ihan ok tyyppi tuo Casanova. Kirjassa on myös varsin mielenkiintoisesti ajateltu kuoleman jälkeinen elämä. Jos jotain olisin toivonut, niin ehkä kirja olisi saanut olla vähän pidempi. Olisin halunnut lukea vähän enemmän Kimin elämästä eläinten maailmassa. Mutta kokonaisuutena ihana ja hauska tarina, olematta kuitenkaan pelkkää huttua.  Haluan ehdottomasti lukea Safieria lisää.

Suosittelen tätä lämmintä ja huumoripitoista kasvu/kehitystarinaa ihan kaikille. Tämä on leppoisa hyvän mielen kirja jos mikä.

Rakas Mikael – Marja-Leena Tiainen

HAASTE 28: Nuorille tai nuorille aikuisille suunnattu kirja

Nimi: Rakas Mikael
Tekijä Tiainen Marja-Leena
Julkaisuv. 1999
Luokka: Nuoret 84.2 TIA
Sivuja 263
Luettu: 02/2015
Mistä: Kirjastosta lainattu.

”Minun nimeni oli Mikael. Sanon oli, koska nythän minua ei ole enää olemassa. Minä kuolin muutama sekunti sitten.”

Poika ja tyttö rakastuvat, poika kuolee ja tyttö huomaa olevansa raskaana.

Tarinan kertoja on 16-vuotias Mikael, poika jonka kuolemasta kirja alkaa. 15-vuotias Roosa oli Mikaelin tyttöystävä, tyttö joka odottaa Mikaelin lasta.

Tarina on kipeä ja surullinen. Samalla se on toiveikas kasvutarina. Se tuntuu todelta.  Asioita ei kaunistella, nuorista tai vanhemmista ei tehdä muuta kuin mitä he ovat, hyvine ja huonoine puolineen. Pidän Mikaelista tarinan kertojana hyvin paljon, asetelma on sopivasti erilainen, ja samalla jotenkin lohduttava ja kaunis. Pidin tästä koko kirjasta yllättävän paljon, se kosketti, hymyilytti ja se sai jopa kyyneleet silmiini.  Minulle tämä oli paras lukemani Tiaisen kirja. Kirja löytyy kirjastosta nuorten puolelta, mutta mielestäni tämä sopii yhtä  hyvin aikuiselle. Suosittelen, tämä on hieno tarina. 

Ryppyjä– Paco Roca

HAASTE 31: Sarjakuva-albumi tai -romaani

Nimi: Ryppyjä
Tekijä Roca Paco, suomentanut Anu Partanen
Julkaistu 2010, alkuperäinen teos 2007
Sivuja 100
Luettu: 02/2015
Lainattu kirjastosta
Luokka: 85.32

Kirjavuoden lukuhaasteen ansiosta löysin itseni kirjaston sarjakuvakirjojen parista. Täytyy kiittää haasteen laatijaa, minulle se on tuonut aivan uusia kokemuksia ja elämyksiä.

Ryppyjä on sarkakuvakirja joka kertoo Alzheimeriin sairastuneesta Emiliosta. Emilion perhe ei jaksa hoitaa isäänsä, ja kun hän ei enää pärjää yksin, lapset laittavat Emilion vanhainkotiin. Onneksi Emiliolla on varsin toimelias huonekaveri Miguel, joka järjestää jos jonkinmoista ohjelmaa ystävilleen. 

Emilion on vaikea hyväksyä sairauttaan, ja hän yrittää peitellä sairauden etenemisen.  Miguel auttaa parhaansa mukaan ystäväänsä peittelytehtävässä, mutta sairaus etenee, ja yhä useammin Emilio palaa lapsuuteen, nimet ja sanat häviävät, pian uusien ystävien kasvotkin haalistuvat.

”Lapset hoidattavat meillä asioitaan ja pyytävät hakemaan omia lapsiaan koulusta. kun se ei enää suju, meidät kärrätään tänne ja unohdetaan!"

Ajatuksia: Kirjan tekijä on espanjalainen, mutta tämä tarina käy yhtä hyvin tähän päivään ja tänne meille. Mielestäni tässä on kuvattu asiat juuri niin kuin ne ovat. Niin hyvässä kuin huonossakin mielessä.  Piirrokset kuvaavat mielestäni hyvin myös sairauden etenemistä, alussa hämmennystä ja pelkoa kun pienempiä asoita/tilanteita/nykyhetki katoaa ja unohtuu, lopulta jäljellä ei ole kuin kasvottomia ihmisiä, myöhemmin ei sitäkään. Surullinen ja jossain vaiheessa äärettömän julma sairaus. 

En ole koskaan aiemmin lukenut tämäntyyppistä sarjakuvaa, vaan sitä ns. perinteistä, hauskaa tai jännittää. Tämä pääsi yllättämään. Samalla voin nuhdella itseäni, kun olen luokitellut kaikki sarjakuvat samaan muottiin. Tämä kirja on koskettava, samalla siinä on mukana lempeää huumoria ja teräviä kannanottoja.

Nukkumatti – Lars Kepler

Ihan ensimmäiseksi haluan toivottaa kaikille oikein mukavaa ja rentouttavaa ystävänpäivää.  Ystävänpäivän teemaan sopien valitsin kirjavuoden lukuhaasteeksi

HAASTE 12: Kirja, jota ystäväsi on suositellut sinulle

Nimi: Nukkumatti
Tekijä Kepler Lars
Julkaistu 2013, alkuperäinen teos 2012
Sivuja 529
Luettu: 02/2015
Lainattu kirjastosta

”Vaatteet lepattavat miehen yllä. Silta tärisee rajusti hänen jalkojensa alla. Hän seisoo liikkumattomana silmät ammollaan ja puristaa kaidetta. 
Ilma on pelkkää kieppuvaa lunta ja vastaan syöksyvää pimeyttä. Verinen käsi on alkanut jäätyä kiinni kaiteeseen, kun hän lähtee taas kävelemään. 
Hän nimensä on Mikael Kohler-Frost. Hän on ollut kateissa kolmetoista vuotta, ja hänet on julistettu kuolleeksi seitsemän vuotta sitten. ”

Mikael Kohler-Frostin paluu elävien kirjoihin ei herätä vain hämmennystä ja riemua, vaan myös pelkoa. Komisario Joona Linna oli henkilö joka nappasi Jurekin kiinni kolmetoista vuotta, ja hän sai maksaa siitä kovan hinnan. Kun Linnan epäilykset siitä, että sarjamurhaaja Jurek Walter ei toiminut yksin, osoittautuvat todennäköisiksi, on komisario syystäkin huolissaan. 

Mikael ei tiedä missä häntä pidettiin vankina, hän ei tiedä miltä vangitsija näyttää, hän tietää vain sen, että hän oli Nukkumatin vankina, eikä hän ollut siellä yksin.

Jurek Walter on viettänyt viimeiset kolmetoista vuotta tarkasti vartioituna oikeuspsykiatrille osastolla. Mies herättää pelkoa myös henkilökunnassa, eikä hänen kanssaan saa kommunikoida. Walterilla on ihmeellinen taito saada ihmiset tekemään tekoja, mitä he eivät haluaisi. Nyt poliisien pitäisi saada Walter paljastamaan jotain apuristaan soluttautujan avulla, mutta murhaaja on pelottavan älykäs. 

” Jurek tekee kaikkensa päästäkseen pakoon, Joona sanoo painokkaasti. Et saa antaa sen tapahtua. Olet minulle kuin sisko, mutta on parempi että kuolet kuin päästät Jurekin pakoon.”

Ajatuksia: Päädyin lukemaan Kepleriä ystävän suosituksesta. Ja voi miten kiitollinen olenkaan tästä kirjavinkistä. Tämä kirja otti minut vangikseen, sitoi nojatuoliin ja piti tiukasti otteessaan. Suosittelen ehdottomasti kaikille jännityksen ystäville. Itse kävin jo lainaamassa toisen Keplerin kirjan!