Näytetään tekstit, joissa on tunniste lukuhaaste 2018. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lukuhaaste 2018. Näytä kaikki tekstit

lauantai 26. joulukuuta 2020

PAAHDE – LOUIS SACHAR

 

Julkaistu: 2001
Luokka: 84.2 nuoret
Sivuja: 335
Luettu: 07/2018 
Mistä: Kirjastosta lainattua
Miksi: Helmet lukuhaaste / perheenjäsenen suosittelema kirja
Vuosi 2018: 59. luettu kirja

Greenjärven leiri oli pahojen poikien leiri, jossa pahat pojat kaivat joka päivä kuopan oppiakseen jotain, näin heistä saattaa tulla hyviä poika.

Leirille joutuu myös sattuman oikusta ei niin paha poika Stanley Yelnats. 

Tarina kulkee useammassa ajassa ja tapahtumissa ja paljastaa kuoppien kaivamisen taustoja.

Ajatuksia: Poikani suosituksesta luin tämän kirjan ja viihdyin sen tunnelmissa oikein hyvin. 



sunnuntai 17. toukokuuta 2020

SOPIVASTI SEKAISIN – VEERA VAAHTERA


Helmet-haaste 2018, nro 37. Kirjailijalla on sama nimi kuin perheenjäsenelläsi
Julkaistu: 2017
Luokka: 84.2
Sivuja: 244
Luettu: 06/2018
Mistä: Kirjastosta lainattua
Miksi: Lomalukemistoa
Vuosi 2018: 45. luettu kirja

Matleena Riikonen on äiti, vaimo ja tuore kirjastotoimenjohtaja. Matleena saa kokea arjen haasteet niin kotona kuin työssäkin. Kotona mies toimii koti-isänä, mutta hoitaa kotihommista vain lasten hoidon, muu jää Matleenalle. Työssä nuoren naisen nousu kirjastotoimenjohtoon ei miellytä kaikkia ja Matleena saa toimia alaistensa lapsellisten kiistojen välikappaleena. Siinä sivussa pitäisi hoitaa isot säästöt ja budjetit. Tukea ei tunnu tulevan sen enempää kotoa kuin työstäkään lukuun ottamatta Matleenan varsin miellyttävää esimiestä.

Ajatuksia: Tämä kävi lomalukemistoon oikein hyvin. Tarina sinänsä on varsin arkinen ja varmaan aika monikin perheellinen ruuhkavuosien keskellä elänyt tunnistaa tietyt elementit. Tarina ei kuulu minusta Vaahteran parhaimmistoon, mutta lomalla passasi oikein mukavasti.

Nyt tulee postauksia oikein urakalla, johtuen siitä, että jäin juuri vuosilomalle ja siitä sitten ihanasti hetkeksi vuorotteluvapaalle, paluu töihin vasta syksyllä. Nyt on aikaa tehdä kaikkea mistä on pitkään haaveillut ja päivittää blogiakin ehkä hitusen lähemmäs tätä päivää. 

tiistai 28. elokuuta 2018

LUMOTTU – DEPORAH HARKNESS

Julkaistu: 2012 WSOY
Luokka: 84.2 fantasia
Sivuja: 644
Luettu: 01/2018
Mistä: Kirjastosta lainattua
Miksi: Sattumalöydös
Vuosi 2018: 3. luettu kirja

Helmet 2018:
Haaste 42: Kirjan nimessä on adjektiivi
Haaste 27: Kirjassa on sateenkaari perhe tai samaa sukupuolta oleva pariskunta

Diana Bishop on kuuluisan noitasuvun vastentahtoinen jälkeläinen ja historioitsija. Diana ei halua käyttää taikavoimiaan, vaan pyrkii elämään ihmisen elämää ilman kikkailuja. Tutkimusta tehdessään hän saa käsiinsä teoksen, joka tuntuu olevan täynnä magiaa. Tämän jälkeen Diana kohtaa olentoja kaikkialla ja kaikki ovat kiinnostuneista oudosta käsikirjoituksesta, joka ei merkinnyt Dianalle mitään. Tiiviimmin hänen kannoillaan tuntuu olevan komea vampyyri Matthew. Haluaa Diana tai ei, joutuu hän Matthewin kanssa tekemisiin ja lopulta heidän välilleen syntyy olennoista kiellettyä vetovoimaa. Pikkuhiljaa Dianan on kohdattava se tosiasia, ettei hän ole ihminen vaan noita ja on aika herätellä noitavoimat käyttöön, koska vihollinen on vahva ja tosissaan.

Ajatuksia: Tämä tarina todella lumosi ja luin sitä hitaasti nautiskellen. Tiedätte varmaan tunteen, kun ei halua tarinan loppuvan. Toki tarinassa olisi ollut reilusti tiivistämisen varaa. Toisinaan Dianan ääretön ruokahalu ja syömisen korostaminen hitusen ärsyttikin. Koin myös täydellisen ”repeämisen” kun jossain vaiheessa tarinaan pomppasi noita nimeltä Satu Järvinen 😊. Kun tarinassa noin muuten on hyvin hienoja ja erikoisia nimiä, tuli väkisin mieleen, että mikä ei kuulu joukkoon. Olisi hyvin mielenkiintoista tietää, onko alkuperäisessä versiossakin todella Järvisen Satu. En tiennyt tarinaa aloittaessani, että kyseessä olisi sarja. Ja ilmeisesti sarjasta ei ole suomennettu kuin tämä yksi osa, ja se harmittaa TODELLA PALJON. Oma kielitaito tuskin taipuu nautinnollisesti lukemaan tätä fantasiaa englanniksi, vaan homma menee siinä kyllä metsään…. harmittaa kovasti.

Todella lupaava fantasiaseikkailu, jonka jatko-osat olisin ehdottomasti halunnut lukea. Silti olen iloinen, että pääsin lukemaan edes tämän ensimmäisen osan.

sunnuntai 12. elokuuta 2018

NOITA – CAMILLA LÄCKENBERG


Julkaistu: 2017
Luokka: 84.2 jännitys
Sivuja: 687
Luettu: 01/2018
Mistä: Kirjastosta lainattua
Miksi: Helmet-haaste 46: Kirjan nimessä on vain yksi sana
18. Kirja kertoo elokuvan tekemisestä
Vuosi 2018: 1.luettu kirja

Fjällbackassa katoaa nelivuotias lapsi ja turvallisuuden tunne kylässä järkkyy. Kolmekymmentä vuotta aiemmin oli vastaavanlainen tapaus ja silloin epäilyksen alaiset henkilöt ovat edelleen maisemissa. Toinen asunut pidempään ja toinen palannut juuri tekemään elokuvaa. Kyläläiset miettivät väkisinkin tapausten yhdenmukaisuutta, silkkaa sattumaa vai toistaako menneisyys itseään, kun kauan erossa ollut kaksikko on tavannut jälleen.

Tarina kulkee nykypäivässä, 30 vuoden takaisessa ajassa sekä 1600-luvun menneisyydessä.

Ajatuksia: Tutustun ensimmäistä kertaa Läckenbergin tuotantoon ja pakko sanoa, että viihdyin oikein mainiosti. Onhan tässä imelyyttä ja epäloogisuutta, vaikka muille jakaa, mutta viihdekirjana oikein hyvä. Ja sellaiseksihan tämä lienee tarkoitettu. Tarina kulkee vaivattomasti ja siinä oli helppo pysyä mukana.

Mutta kovasti tätä tarinaa olisi voinut tiivistää. Nyt luettavana oli liki seitsemänsadan sivun mittainen järkäle, joka piti sisällään paljon tarinan kannalta täysin tarpeetonta tekstiä sekä toistoa. Kritiikkini kohdistuu myös Fjällbackan poliisivoimien tietosuojaan, jossa olisi roimasti parannettavaa, mutta toisaalta viihdettähän tämä vain on. Sen verran kirja koukutti, että jatkan myöhemminkin Läckenbergin tarinoiden parissa.