Unohdettujen tarinoiden kirja – Block Stefan Merrill

Julkaistu 2009
Luokka: 84.2
Sivuja: 389
Luettu: 08/2017
Mistä: Lainattu kirjastosta
Miksi: Sattumalöydös
Kirjavuosi 2017:. luettu kirja

Seth Waller on tiedenmiehen uraa suunnitteleva 15-vuotias nuorimies, jonka sukua vaivaa ikävä kirous. Tuo kirous on varhaisessa iässä alkava Alzheimer, joka vaivaa myös Sethin äitiä.

Samaan aikaan seurataan toisella puolella Teksasia asuvaa erakoitunutta entistä maanviljelijää Abel Haggardia, joka odottaa kuolemaansa. Myös mystinen paikka Isidora kulkee molempien tarinoiden mukana.

Ajatuksia: Tämä on selkeästi erilainen kirja, enkä vielä oikein tiedä mitä pidin tästä. Vaatinee hetken sulattelua.

VIIMEINEN LOMA – MICHAEL ZADOORIAN

Julkaistu: 2017
Luokka: 84.2
Sivuja: 288
Luettu: 03/2018
Mistä: Kirjastosta lainattua
Miksi: Vinkki netistä
Vuosi 2018: 26. luettu kirja
Helmet 2018: 13:Kirjassa on vain yksi tai kaksi hahmoa


Kirjan takakannesta:
”Robinan pariskunnalla on takanaan yli kuudenkymmen vuoden suuremoinen yhteiselämä. päälle kahdeksankymppisestä pariskunnasta Ella sairastaa syöpää ja Johnilla on Alzheimer. Itseään ”huono-onnisiksi hourioiksi” kutsuva pari haluaa kokea vielä viimeisen seikkailunsa ja karkaa aikuisilta lapsiltaan sekä lääkäreiltä, jotka tuntuvat määräävän heidän elämästään” 

Ajatuksia: Koskettava, hauska ja samalla surullinen tarina ikäihmisistä, jotka tietävät määränpäänsä olevan lähellä ja haluavat itse päättää miten sen viettävät.

Hoivakodin kissa Oscar – David Dosa

Julkaistu 2011
Luokka: 84.2
Sivuja: 254
Luettu: 05/2017
Mistä: mummolta
Miksi: ystävän suositus
Vuosi 2017:  58. luettu kirja

Geriatri David Dosa työskentelee Steere Housen hoito- ja kuntoutuskeskuksessa. Hänen asiakkainaan ovat pääosin Alzheimerin tautia tai muuta dementiaa sairastavat ihmiset. Hoitohenkilöstö kertoo Davidille toistuvasti hoitokodin kissan Oscarin erityisestä käyttäytymisestä. Lopulta varsin skeptinen David alkaa haastattelemaan asiakkaiden omaisia ja henkilökuntaa, ja pikkuhiljaa hänenkin on pakko uskoa Oscarin erityisiin kykyihin.

Ajatuksia: Lämminhenkinen ja erityinen tarina. Oscar joka ei ole välttämättä mikään maailman mukavin tai lempein kissa perusluonteeltaan, työskentelee määrätietoisesti ja rakastettavasti niiden ihmisten parissa, ketkä häntä eniten tarvitsevat. Kukaan ei pysty selittämään Oscarin taitoa, mutta kaikki joutuvat tunnustamaan hänen erityisen lahjansa.

Raja – Riikka Pulkkinen

Julkaistu 2006
Luokka: 84.2
Sivuja: 399
Luettu: 01/2017
Mistä: Lainattu kirjastosta
Miksi: Sattumalöydös palautushyllystä
Kirjavuosi 2017: 15. luettu kirja

Arja Aropalon mies sairastaa Alzheimerin tautia. Anja on luvannut miehelleen auttaa hänet kuolemaan, kun mies ei enää muista mitään. Nyt mies on hoitolaitoksessa ja hänen muistinsa on hiipunut. Anja kamppailee lupauksen ja omatuntonsa kanssa. 

Toisaalla Anjan siskontyttö lukiolainen Mari miettii kuolemaa. Haaveilee omista hautajaisistaan ja siinä sivussa huomaa rakastuneensa omaan äidinkielenopettajaansa Julianiin. Mari haaveilee Julianista ja huomaa saavansa vastakaikua tunteilleen.

Juliania kiehtoo nuori liha ja tytön ihailun tuoma valta. 

Ajatuksia: Tämä tarina herättää ajattelemaan, mikä on tietysti hyvä. Samalla itsellä heräsi monenlaisia tunteita, inhoa, ymmärrystä ja sympatiaakin. Elämä ei ole helppoa, ei nuorella eikä kypsemmällä iällä.

Edelleen Alice – Lisa Genova

Nimi: Edelleen Alice
Tekijä: Genova Lisa
Julkaistu: WSOY 2010, alkuperäisteos 2007
Sivuja 329
Luokka: 84.2 GEN
Luettu: 06/2015
Mistä: Oma pokkari

Alice Howland on viisikymppinen älykäs ja viehättävä nainen, jolla on loistava ura, onnellinen avioliitto ja kolme aikuista lasta. Alice epäilee vaihdevuosioireita kun hän alkaa unohdella tavallista enemmän asioita. Todellinen kauhunäytelmä alkaa, kun Alice ei lenkkeilyn jälkeen tiedäkään missä koti on. Tästä alkaa tuskallinen matka Alzheimerin syövereihin. Alicen pitäisi olla parhaassa iässä, sen sijaan hän joutuukin miettimään miten pitkään hän muistaa läheistensä nimet ja kasvot, ja koska hän kadottaa itsensä lopullisesti.

Ajatuksia: Tarina on pelottava, vaikuttava sekä äärettömän surullinen. Alzheimer on julma, niin potilaalle itselleen, kuin omaisillekin. Sairaus, joka on ajatuksenakin niin ahdistava, ettei sitä halua ajatella.

Haluan ehdottomasti nähdä tästä tehdyn elokuvan, vaikkakin tiedän että se itkettää, koskettaa ja jää ajatuksiin. Toivon oikein kovasti, että se on tehty taidokkaasti. Jos olet nähnyt elokuvan, niin ole kiltti ja vinkkaa täyttikö odotuksesi.

Olen aiemmin lukenut Lisa Genovalta teoksen Puolinainen, johon kannattaa myös tutustua.

Ryppyjä– Paco Roca

HAASTE 31: Sarjakuva-albumi tai -romaani

Nimi: Ryppyjä
Tekijä Roca Paco, suomentanut Anu Partanen
Julkaistu 2010, alkuperäinen teos 2007
Sivuja 100
Luettu: 02/2015
Lainattu kirjastosta
Luokka: 85.32

Kirjavuoden lukuhaasteen ansiosta löysin itseni kirjaston sarjakuvakirjojen parista. Täytyy kiittää haasteen laatijaa, minulle se on tuonut aivan uusia kokemuksia ja elämyksiä.

Ryppyjä on sarkakuvakirja joka kertoo Alzheimeriin sairastuneesta Emiliosta. Emilion perhe ei jaksa hoitaa isäänsä, ja kun hän ei enää pärjää yksin, lapset laittavat Emilion vanhainkotiin. Onneksi Emiliolla on varsin toimelias huonekaveri Miguel, joka järjestää jos jonkinmoista ohjelmaa ystävilleen. 

Emilion on vaikea hyväksyä sairauttaan, ja hän yrittää peitellä sairauden etenemisen.  Miguel auttaa parhaansa mukaan ystäväänsä peittelytehtävässä, mutta sairaus etenee, ja yhä useammin Emilio palaa lapsuuteen, nimet ja sanat häviävät, pian uusien ystävien kasvotkin haalistuvat.

”Lapset hoidattavat meillä asioitaan ja pyytävät hakemaan omia lapsiaan koulusta. kun se ei enää suju, meidät kärrätään tänne ja unohdetaan!"

Ajatuksia: Kirjan tekijä on espanjalainen, mutta tämä tarina käy yhtä hyvin tähän päivään ja tänne meille. Mielestäni tässä on kuvattu asiat juuri niin kuin ne ovat. Niin hyvässä kuin huonossakin mielessä.  Piirrokset kuvaavat mielestäni hyvin myös sairauden etenemistä, alussa hämmennystä ja pelkoa kun pienempiä asoita/tilanteita/nykyhetki katoaa ja unohtuu, lopulta jäljellä ei ole kuin kasvottomia ihmisiä, myöhemmin ei sitäkään. Surullinen ja jossain vaiheessa äärettömän julma sairaus. 

En ole koskaan aiemmin lukenut tämäntyyppistä sarjakuvaa, vaan sitä ns. perinteistä, hauskaa tai jännittää. Tämä pääsi yllättämään. Samalla voin nuhdella itseäni, kun olen luokitellut kaikki sarjakuvat samaan muottiin. Tämä kirja on koskettava, samalla siinä on mukana lempeää huumoria ja teräviä kannanottoja.