Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tositapahtumiin perustuva. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tositapahtumiin perustuva. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 16. helmikuuta 2020

Auschwitzin tatuoija - Heather Morris

Julkaistu: 2019
Luokka: 84.2 
Sivuja: 286
Mistä: kirjastosta lainattua
Miksi: kiinnostava aihe
Vuosi 2020: 12. luettu kirja
Helmet-lukuhaaste 2020: 37: Ajankohta on merkittävä tekijä kirjassa

24-vuotias nuorukainen Lale Sokolov palasi vanhempiensa luokse Slovakiaan kuultuaan, että saksalaiset keräävät juutalaisia työleirille. Jos perhe ei lähettäisi vapaaehtoisesti yhtä 18-vuotta täyttänyttä työleirille, koko perhe toimitettaisiin keskitysleirille. Ankean junamatkan jälkeen Lale saapuu Auschwitziin ja saa ensimmäinen opetuksen komendantti Rudolf Hössiltä, sekä tatuoidun numerosarjan käteensä.  Silloin kun Lale luuli kaiken toivon menneen,  leirin Tätowierer (eli tatuoija) ottaa hänet suojatikseen. Eräänä päivänä Lalesta tulee uusi Tätowierer ja hänen elämänsä on hitusen helpompaa kuin ennen. Uuden aseman myötä hän saa myös hieman enemmän ruokaa ja muita etuja, jotka Lale sinnikkäästi päättää jakaa salaa muiden vankien kanssa. 

Surkeissa oloissa, kauheiden ihmiskohtaloiden keskellä tapahtuu ihme ja Lale rakastuu saaden myös vastarakkautta. Elämä ei ole yhtään helpompaa, vaan riskit lisääntyvät, mutta samalla on myöskin jotain muuta, uutta sisua ja päättäväisyyttä selviytyä kauhujen keskeltä pois ja auttaa muita niin paljon kuin mahdollista. 

Tämä kirja on rakkaustarina, sen järkyttävästä tapahtumapaikasta huolimatta. Se on myös selviytymistarina, jos mikä.  Lalen ja Gitan tarina perustuu tositapahtumiin. 

sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Leiri 14: pako Pohjois-Koreasta - Blaine Harden

Nimi: Leiri 14: Pako Pohjois-Koreasta
Tekijä Blaine Harden
Julkaistu 2012
Sivuja: 195
Luokka: 99.11 muistelmat/elämänkerrat
Luettu: 10/2016
Mistä: Lainattu kirjastosta

Shin Dong-hyuk syntyi v. 1982 Pohjois-Korealaisella vankileirillä nro 14. Hän näki kuinka hänen äitinsä ja veljensä teloitettiin. Hän itse joutui kidutettavaksi ja kohtelu leirillä on muutoinkin julmaa. Leirillä koettiin jatkuvaa nälkää ja vartijat saivat tehdä vangeille mitä halusivat. Leirillä syntyneet lapset saivat kärsiä vanhempiensa synneistä ja heidän ainoa tarkoituksensa oli tehdä pakkotyötä. Leirillä lapsia opetettiin pettämään ja ilmiantamaan toisensa, koska siten oli mahdollisuus saada edes vähän lisää ruokaa. Oma perhekin on lähinnä vihollisia joiden kanssa kilpaillaan vähäisestä ravinnosta.

Shin Dong-hyuk on myös ainoa joka on tuolta leiriltä päässyt pakoon. Sopeutuminen ulkopuoliseen elämään ei myöskään ollut helppoa. Shin joutuu opettelemaan olemaan inhimillinen ihminen, joka tuntee jotain, myös sääliä.  

Ajatuksia: Äärettömän mielenkiintoinen, järkyttävä ja ajatuksia herättävä tarina. Tuntuu uskomattomalta, että tällainen on vielä mahdollista. Hitusen kärsin siitä tiedosta, että Shin oli myöhemmin paljastanut, että osa tarinasta on valhetta, tosin hän ei koskaan paljastanut mikä kaikki. Jäi tunne, että Shinin traumaattinen lapsuus leirillä on vaikuttanut niin paljon hänen persoonaansa, ettei tiedä mitä uskoa. Kuinka paljon Shin manipuloi kuulijoitaan? Niin tai näin, olot leirillä olivat varmasti kauheat ja teot mitä lapsetkin joutuivat tekemään ja todistamaan ovat varmaan niin syvällä, ettei niitä korjata ehkä koskaan.

Herkille lukijoille en pysty tätä suosittelemaan, mutta muuten tämä avaa silmiä mitä nykypäivän maailmassakin edelleen tapahtuu.

keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Häkkipoika - Torey Hayden

Kirjan nimi: Häkkipoika
Kirjailija: Torey Hayden
Julkaistu: 2008
Luokka: 99.1
Sivuja: 366
Luettu: 07/2016 (17.-18.7.2016)
Mistä: Kirjastosta
Miksi: Sattumalöytö palautushyllystä
Vuosi 2016: 41. luettu kirja

"Kevin oli lopettanut puhumisen seitsemän vanhana. Hän piileskeli pöytien alla ja teki ympärilleen häkin tuoleista. Hän ei ollut astunut ulkoilmaan neljään vuoteen."

Ajatuksia: Kokonaisuudessaan varsin järkyttävä tarina. Itse en jostain syystä vaan pidä Haydenin tyylistä kertoa tarinaa, mutta tarina itsessään oli toki mielenkiintoinen.

Tämä kuului kesälukemistoon ja muistiinpanot taas todella niukat, pahoittelut siitä.

sunnuntai 2. lokakuuta 2016

Mykkä huuto: Poika joka jäi oman kehonsa vangiksi – Martin Pistorius

Haaste 3: Kirjassa rakastutaan

Nimi: Mykkä huuto
Tekijä Pistorius Martin
Julkaistu Minerva kustannus / 2015
Sivuja: 299
Luokka: 99.1 PISI
Luettu: 05/2016
Mistä: Lainattu kirjastosta

12-vuotias Martin palaa koulusta kotiin valittaen kurkkukipua. Siitä alkoi tapahtumaketju joka johti pojan ”katoamiseen”. Martinista tuli pikkuhiljaa aavepoika, jolla ei ollut enää puhe- tai liikuntakykyä. Jostain syystä viiden vuoden kuluttua Martinin mieli palaa takaisin puhekyvyttömään ja täysin halvaantuneeseen kehoon. Martin herää painajaiseen jollaista ei toivo kenellekään. Hän kuule ja näkee kaiken, muttei pysty kommunikoimaan mitenkään. Kukaan ei tiedä, että aavepoika on herännyt.

Ajatuksia: Aika huikea ja samalla äärettömän pelottava selviytymistarina. Jos luulet että sinulla on hankalaa, niin lue tämä ja huomaat, että pääsääntöisesti omat ongelmat ovat kuitenkin aika kohtuullisen pieniä.

keskiviikko 28. syyskuuta 2016

Näkymätön tytär – Felicia Feldt

Nimi: Näkymätön tytär
Tekijä; Feldt Felicia
Julkaistu 2013
Sivuja: 189
Luokka: 99.1
Luettu: 05/2016
Mistä: Lainattua

Felicia Feldt on on yhdeksästä lapsesta kolmas. Hänen äitinsä on kuuluisa lastenkasvatuksen ammattilainen Anna Wahlgren joka on kirjoittanut tunnetun Lapsikirjan (1983). Totuus on Felician silmin ja kokemana kuitenkin muuta kuin ihana lapsuus täydellisessä perheessä. Ehkä tässä toteutuu valitettavasti pikemminkin sanonta ”suutarinlapsella ei ole kenkiä”. 

Ajatuksia: Aihe on mielenkiintoinen ja surullinen,  mutta jotenkin en jaksanut keskittyä tähän niin hyvin kuin olisi pitänyt. Tarina hyppelehti pienissä luvuissa sinne tänne, välillä oltiin vaikka v. 1976 josta tarinaa muutama rivi ja sitten hyppäys vuoteen 1993 josta taas pari jne. Tällä kertaa minulle jäi tästä lähinnä hyvin sekava olo. Kerrontatapa ei toiminut minulle.

torstai 16. huhtikuuta 2015

Hakekaa kätilö – Jennifer Worth

Nimi: Hakekaa kätilö
Tekijä Worth Jennifer
Julkaisu Otava 2012, alkuperäinen teos Call on Midwife A True Story of the East Ens in the 1950s julkaistu 2002.
Sivuja 415
Luokka: 99.15 WOR
Luettu: 03/2015
Mistä: Lainattu kirjastosta

Hakekaa kätilö kertoo Jennifer Worthin kokemuksia kätilön ja aluesairaanhoitajan työstä 1950-luvun Lontoon East Endissä. Tarinan kertojana Jennifer Worth on kerrassaan verraton. Asioita käsitellään varsin suoraan jopa ronskisti, tyylien  pysyessä pääosin hauskana ja kepeänä. Tuntuu varsin uskomattomalta minkälaisissa olosuhteissa 1950-luvun kätilöt työskentelivät ja miten köyhempi väestö asui. Oli myös äärettömän mielenkiintoista kurkata Nonnatus Houseen ja siellä asuvien nunnien elämään. Kaiken kaikkiaan kirja oli mielenkiintoinen katsaus menneeseen ja muutenkin miellyttävää luettavaa.

Lopun liitteisiin cockneyn murteen osalta ei mielenkiintoni ihan riittänyt, mutta varmasti aiheesta kiinnostuneitakin löytyy.

Hakekaa kätilö on tullut myös tv-sarjana. Sarja on jostain syystä mennyt minulta täysin ohi, mutta onneksi löysin sen Netflixistä, eli tutustuminen jatkuu.

Näin on maaliskuun 2015 luetut kirjat saatu käsiteltyä ja seuraavaksi päästään jo kuluvaan kuukauteen!

torstai 2. huhtikuuta 2015

Tuhon aalto – Marika Kataja ja Jani Holland

Suomalaisia Thaimaan tsunamialueella

HAASTE 14: Tositapahtumiin perustuva kirja


Nimi: Tuhon Aalto, suomalaisia Thaimaan tsunamialueella
Tekijä Kataja Marika ja Holland Jani
Julkaistu Tammi 2005
Sivuja 350
Luokka: 55.2 KAT
Luettu: 03/2015

Kirja kuvaa ennen kaikkea työnsä puolesta  Thaimaan tsunamin kokeneiden henkilöiden kokemuksia luonnonkatastrofista. Kirjassa sivutaan myös selviytyneiden,  uhrien ja uhrien omaisten tarinoita, mutta pääpainona kuuluu toimittajien, matkaoppaiden ja muiden työntekijöiden äänelle. 

Ajatuksia: Pelottavaa ja ahdistavaa. 
Tämä teos paljastaa toimittajien inhimillisyyden kaiken kauheuden keskellä, vaikka välillä tuntuikin, että jos jonkin sortin uutista aiheen tiimoilta julkaistiin, eikä ihmisten yksityisyyden suojalla ollut mitään väliä. Todellisuudessa monet toimittajat oireilivat vakavasti ja oireilu jatkuin myös pitkään jälkeenpäin. Töitä oli pakko tehdä ja uutisia oli saatava maailmalle, vaikka itse olisi kuinka järkyttynyt tahansa. Työpäivät olivat valtavan pitkiä ja raskaita. Monet toimittajat joutuivat näkemään aivan liian paljon.  Suru ja ihmisten hätä tuli vahvasti iholle. Miten pitkälle pystyy pitämään ammatillisuutensa ja missä raja tulee vastaan? Samat asiat tulevat vahvasti esille myös esimerkiksi matkaoppaiden kertomuksista. Vaikka kuinka olisi ammattilainen, sietokyvyn rajat tulevat vastaan. Miten paljon voidaan vaatia jaksamaan? Tällaisen katastrofin kohtaamiseen ei tuolloin ollut olemassa ohjesääntöjä ja koulutusta, kukaan ei voinut tähän valmistautua. 

Eri pelastustyöntekijät ovat varmasti saaneet kunnioitusta ja arvostusta jo aiemmin, mutta kyllä tämä vielä selventää myös heidän kokemiaan haasteita entisestään. Melkein kaikilla on joku läheinen, tuttu tai ystävä jota tuo Tapaninpäivän tsunami kosketti. Luonnonkatastrofi oli niin valtavan suuri, ettei sitä vaan voi käsittää. Aihe vetää hiljaiseksi ja nöyräksi.