KIROTTU KAUNEUS – CECILIA SAMARTIN

Julkaistu: 2018
Luokka: 84.2
Sivuja: 316
Luettu: 01/2019
Mistä: Kirjastosta lainattua
Miksi: Sattumalöydös palautushyllystä
Vuosi 2019: 4. luettu kirja
Helmet 2019: 11: Naisen asema yhteiskunnassa

19-vuotias kaunotar Inesa elää Las Vegasissa. Loistohotelli ei tarjoa lepoa, vaan tyttö on vankina ja ostettavissa pomonsa tärkeimmille asiakkaille.
Toisaalla 15-vuotias Karla on asiakkaiden suosikki erityisesti silmiensä tähden. Jossain on vielä 9-vuotias pikkutyttö Sammy, joka pakoilee poliisia ja majailee hylätyssä asuntovaunussa. 
Tyttöjä yhdistää kova kohtalo ja toivo vapaudesta. Pako ei tule olemaan helppo, eikä tyttöjen henki siinä paljoa paina.

Ajatuksia: Tarina oli rankka kuten arvelinkin. Silti tästä tarinasta kumpuaa myös syvä ystävyys ja sen merkitys, on henkilöillä sitten kuinka vaikeaa tahansa. Tarinaa lukiessa ahdistui väkisinkin. Herkille lukijoille en tätä suosittele, mutta muille suosittelen ehdottomasti.

Riistetyt – Karin Slaughter

Grant County –sarja, osa 2

Nimi: Riistetyt
Tekijä Slaughter Karin
Julkaisu: Tammi 2004, alkuperäinen teos Kisscut  v. 2002
Sivuja 375
Luokka: jännitys 84.2 SLA
Luettu: 02/2015
Mistä: Kirjastosta lainattu.

Odotukset: Grant County –sarja on minulla toisella lukukierroksella. Olen lukenut alkuosan kirjat heti kun ne ovat ilmestyneet ja ensimmäinen kirja Sokaistu löytyy myös omasta kirjahyllystäni.  Aikaa tuosta lukemisesta on kuitenkin niin kauan, ettei tapahtumista ole mielikuvaa, löysin vain merkinnän, että olin pitänyt kirjoista. 

Sara ja Jeffreyn on tarkoitus viettää mukava kesälauantai rullaluistelun merkeissä. Hauskanpito katkeaa kun kahden nuoren riita johtaa traagisesti toisen kuolemaan ja samaan aikaan Sara löytää rullaluisteluradan vessasta julmasti surmatun keskosvauvan ruumiin. Rauhallinen tunnelma muuttuu kauhuksi. Selviää, että pienessä Heartsdalen kaupungissa on meneillään jotain todella outoa ja kuvottavaa. Hirveitä salaisuuksia löytyy useammastakin perheestä, eikä mikään ole niin kuin ennen. Sekä Jeffrey että Sara painivat syyllisyyden tunteiden kimpussa, molemmat katsovat olevansa osasyyllisiä tapahtumiin. Miten he eivät ole huomanneet lasten ahdinkoa?

Ajatuksia: Taas hankaluuksia saada aikaiseksi minkäänlaista tekstiä, ilman että paljastaisi olennaista. Tyydyn sen takia näin vähään. Slaughter on kovan luokan tekijä joka kirjoittaa todella rankkaa tekstiä eikä kaihda mitään aihealuetta, kukaan ei ole turvassa. Herkille lukijoille en uskalla Slaughterin kirjoja suositella juuri raakuuksien yksityiskohtaisen kuvailun vuoksi. Kun kauheuksien kohteena on vielä lapset ja nuoret niin välillä mennään sillä rajoilla, että haluanko lukea vai en. Kirjoissa on onneksi kaiken raakuuden vastapainoksia myös hyvin inhimillisiä tunteita, rakkautta, perhesuhteita ja välillä tutkaillaan Saran ja Jeffreyn parisuhdetta pintaa syvemmältä.

Yksi kirjan päähenkilöistä on poliisi Lena, henkilö, jonka persoonaan en millään tahdo lämmetä. Ymmärrän toki mikä kaikkea hän on tämän kirjasarjan myötä kokenut, mutta jotenkin en vaan pidä tyypistä. Toivottavasti asenteeni häntä kohtaan vielä muuttuu. 

Yhteenvetona: Kaikesta raakuudesta huolimatta pidän tästä tiivistunnelmaisesta jännäristä kovastikin ja Slaughter on edelleen mielestäni ehdottomasti kova tekijä.

Varistyttö – Erik Sund, Trilogian osa 1

HAASTE 6: Kirja, jonka nimi on yksi sana

Nimi: Varistyttö
Tekijä Sund Erik (eli Jerker Eriksson ja Håkan Axlander                     Sundquist)
Julkaistu 2014
Sivuja 415
Luettu: 01/2015
Lainattu kirjastosta

Murhattuja lapsia ja aikuisia, törkeää lasten hyväksikäyttöä, erilaisia mielen sairauksia, avioliitto-ongelmia, lapsisotilaita, kauhua, pelkoa, ahdistusta. Siinä tämän kirjan teemoja. 

Kyseessä on siis todella synkkä dekkari.  Itse pidin kirjaa paikoin myös  sekavana. Muutenkin mietin lukemisen välillä, että miksi ihmeessä luen tätä, tai miksi kukaan lukee tällaista, johtuen kirjan teemoista, ja osaltaan siitä synkkyydestä missä ei näy minkäänlaista valon pilkahdusta. 

Kaikki kunnia kirjailijoille, teksti kulkee hyvin ja kyllä tämä osaa koukuttaa. Etenkin tuo kirjan loppu on katkaistu sellaiseksi, että juu, toki kiinnostaisi tietää miten tarina päättyy koska haluaa toivoa parasta,  mutta kokonaisuus on niin synkkä, kylmä ja ahdistava , että luulen tämän osan riittävän. Ehkä nuo lapsiin kohdistuvat teot ovat  minulle liikaa, enkä halua tuollaisista asioista ns. ”viihdemielessä” lukea. Ehkä kirjan hahmot eivät vaan toimineet minulle. Ehkä minun makuni on vain rajoittunut.  Toisaalta on mielenkiintoista huomata, missä omat rajat lukemisen suhteen tulee vastaan. Tositapahtumiin perustuvissa kirjoissa (esim. Pimeän poika) on tullut vastaan todella hurjia lapsiin kohdistuvia juttuja, mutta niihin suhtaudun eri tavalla – luen jonkun henkilön todellista elämää, tietynlaista selviytymistarinaa, en pelkästään viihdemielellä kirjoitettua tekstiä. Voi kuulostaa tekopyhältä, mutta näin minä ajattelen. 

Kokonaisuudessaan mielestäni ihan sujuvasti luettava kirja, mutta ei sellainen, mitä haluaisin itse lukea lisää. Tämän jälkeen on pakko lukea jotain hyvin kepeää.

Tiedän, että moni on pitänyt kirjasta kovasti. Itse en tätä pysty vilpittömästi suosittelemaan, liika on liikaa. 

PUNAINEN MERKKI - Susanne Staun

HAASTE 29: Kirja, jonka nimessä on väri

Nimi: Punainen merkki
Tekijä: Staun Susanne
Kääntäjä: Koski Kari
Julkaistu: 2010, Suomessa WSOY 2014
Sivuja 308
Luettu: 1/2015
Mistä: Kirjastosta lainattu


”Tervetuloa Maria Krausen painajaiseen”


 Tämän kirjan valitsin haastetta varten ihan nimen perusteella. Kirjailijan nimi ei sanonut minulle mitään, eikä ihme, sillä tämän on hänen ensimmäinen Suomessa julkaistu kirjansa. Kyseessä on kuitenkin Tanskan arvostetuin jännityskirjailija. Odottelin lähinnä jotain Kay Scarpetta –tyyppistä jännäriä. Ihan ei mennyt kohdilleen....

Tarina: Hyvin erikoinen oikeuslääkäri Maria Krause muuttaa ystävänsä perässä Odenseen ja aloittaa työt oikeuslääketieteen laitoksella. Välit uusiin työkavereihin ovat vähintäänkin ongelmalliset/omituiset. Tarina käynnistyy hitaasti keskittyen Marian hyvin erikoiseen persoonallisuuteen. Sarjamurhaaja käynnistää kauhutyönsä. Murhattujen tyttöjen iholta löytyy punaisia merkkejä, joiden syytä Maria alkaa intensiivisesti selvittämään. Hän päättää pysäyttää murhaajan hinnalla millä hyvänsä.

Ajatuksia: Täytyy sanoa, että tämä kirja pääsi yllättämään. En ole varmasti koskaan lukenut kirjaa missä päähenkilö on näin traumatisoitunut/häiriintynyt. Minään sympaattisena hahmona Mariaa ei todellakaan voi pitää, mutta ainutlaatuinen hän varmasti on. Tämä kirja aiheutti minulle hämmennystä, jopa ahdistusta. Toisaalta tämä oli jotain niin erilaista, että kirja oli pakko lukea loppuun. Täytyy nostaa hattua äärettömän vahvasta ja rohkeasta kirjoitustyylistä Susanne Staunille. Tässä ei ole mitään pikkusievää tai kaunisteltua. Ihan heti en toista näin raskasta kirjaa halua lukea, mutta kokemuksena tämä oli siis hämmentävän mielenkiintoinen. Kirjan lopussa tapahtumat tiivistyvät. Tosin lopun tapahtumat herättivät myös ihmetystä. Ensin tiettyä osaa tarinasta kohotetaan ja luodaan jännitystä, sitten se kuitenkin katkaistiin ”kuin kanan lento”. Tai ehkä minä en vain ymmärrä, mikä hyvin paljon mahdollista.

Herkille, kevyestä jännityksestä pitäville en voi tätä suositella, kirja pitää sisällään sen verran rankkoja teemoja. Jos kestät rankempaa tekstiä ja kaikkea muuta kuin kliseistä päänhenkilöä, niin suosittelen lukemaan tämän. Ajatuksia herättävä ja  hyvin erilainen teos.