71/2021: Arra - Maria Turtschaninoff

Arra

STORYTEL ÄÄNIKIRJA, lukija Anni Kajos

Kuunneltu:    20.7.-22.7.2021
Kesto:            7 h 51 min
Julkaistu:       alkup. 2009, suom. 2010, äänikirjana 2019
Suomennos:  Marja Kyrö
Luokka: 84.2 fantasia/nuoret

Kustantamo: Tammi
2021 Helmet-lukuhaaste 38: Kirja on käännetty hyvin

Arra, suuren perheen kuopus, kasvaa Simoran kylässä mykkänä ja vieroksuttuna. Koska ihmiset eivät huomaa häntä, elää Arra luonnossa ja luontoa varten. Kun tytön kotitalo tuhoutuu tulipalossa, hän ajautuu suureen Lagoran kaupunkiin. Siellä hän alkaa kutoa ainutlaatuisia kuvakudoksia, jotka herättävät myös maan prinssin, Surandon, huomion. Kun prinssi lähtee sotaan ja joutuu vangiksi, uskaltaa vain hento Arra lähteä pelastusretkelle.

Arra on huikea seikkailufantasia, jossa myös sadun ainekset elävät vahvoina. Kirjan maailma muistuttaa keskiaikaista yhteiskuntaa, mutta on täysin omaperäinen tausta tarinalle, joka kietoo lukijan pauloihinsa.Finlandia Junior -palkintoraadin perusteluista: Arra on runollisen kaunis ja fantastinen kokonaistaideteos, joka kutoo lukijansa kiehtovaan kudokseen. Tarina on mukaansatempaava, siinä kertojaperinne elää vahvana. https://www.storytel.com/se/sv/books/arra-456450

Ajatuksia: Ihana, ihana, ihana. Tämä on upea satu ja tarinalla oli sille täydellisesti sopiva lukija. Käännös oli loistava. Kieli oli kaunista. Harvoin rakastun mihinkään tarinaan näin paljon, mutta tämä oli upea. Suosittelen ehdottomasti lukemaan tai kuuntelemaan!

73/2018: Pyhimyksen hauta - Kathy Reichs

 

PYHIMYKSEN HAUTA, osa 2 – KATHY REICHS

Julkaistu: 2010

Suomentaja: Heikki Salojärvi 

Luokka: 84.20 jännitys

Sivuja: 550

Luettu: 08/2018 

Mistä: Kirjastosta lainattua

Miksi: Sattumalöydös

Vuosi 2018: 73. luettu kirja

Oikeusantropologi Temple Brennan auttaa etsimään ja tutkimaan 1880-luvulla toimineen nunnan jäännöksiä. Samalla hänet tempaistaan mukaan outoon murhapolttoon, jossa urhit näyttäisivät joutuneen jonkinlaisen kultin surmaamiksi. Mukaan sekoittuu lisäksi Tempen sisar ja tunteitakin viritellään suuntaan jos toiseen.

Ajatuksia: En ole kyseisen kirjailijan teoksia lukenut vuosiin ja oli ihan mukava palata. Tarina oli ihan ”ok”, mitään suurempia hehkutuksia se ei aiheuttanut, mutta teksti oli sujuvaa ja tarina eteni. Sinänsä tuohon tarinaan oli sekoitettu monta eri teemaa, eli tuo nimi ei oikein kerro mitään, ja siihen liittyvä tarina jää mielestäni aika toisarvoiseksi. Tässä olisi vähemmän ollut mielestäni enemmän.

69/2018: Kohtalokas ystävyys - Jane Stanton Hitchcock

 

KOHTALOKAS YSTÄVYYS – JANE STANTON HITCHCOCK

Julkaistu: 2010

Kustantaja: Tammi

Suomentaja: Päivi Holmberg

Luokka: 84.2 jännitys

Sivuja: 423

Luettu: 07/2018 

Mistä: Omasta hyllystä

Miksi: Omaan kirjahyllyyn tutustuminen

Vuosi 2018: 69. luettu kirja

Reven Lynch on nelikymppinen antiikkikauppias ja sisustussuunnittelija. Etuoikeutetun lapsuuden ja nuoruuden jälkeen Reven on jämähtänyt paikoilleen, eikä hänestä tullutkaan niin suurta menestyjää kuin kaikki luulivat. Ystävättärensä Violet Boltonin ansiosta hän pääsee kuitenkin usein hienoille kutsuille ja sitä kautta kuuluu jollain tapaan Washington D.C. kermaan, tai ainakin pääsee näkemään sitä.  

Kaupungissa liikkuu sarjamurhaaja ja Violet on hyvin innoissaan asiasta. Revenin ystävätär tietää sarjamurhaajista kaiken mahdollisen ja mahdottoman. Jostain syystä Revenin elämään tulee kuitenkin tapauksia tutkiva etsivä Gunnar joka houkuttelee Revenin apurikseen murhaselvittelyihin.

Reven saa huomata, ettei lähimmätkään ihmiset ole välttämättä sitä mitä luulet, eikä elämä ole niin turvallista kuin hän on ajatellut.

Ajatuksia: Kaikin puolin sujuvaa viihdettä, jossa mukana jännitystäkin hitunen. Miellyttävä yllätys, joka sopi lomalukemistoon täydellisesti. Täytyypä etsiä muitakin kirjailijan tuotoksia, kun haluaa kevyttä viihdettä.

NÄLKÄPELI, MATKIJÄNÄRHI, OSA 3 - Suzanne Collins

Julkaistu: 2010 dystopia/nuoret
Luokka: 84.2
Sivuja: 362
Luettu: 06/2018
Mistä: Kirjastosta lainattua
Miksi: Sarja lukulistalla
Vuosi 2018: 47. luettu kirja

Katniss Evendeen on seitsemäntoistavuotias Nälkäpelin voittaja ja massiivisen kapinan keulahahmo. Katnissista tuntuu, että Nälkäpeli jatkuu yhä. Kaikki läheiset eivät selviytyneet Nälkäpelin viimeisimmistä taisteluista, ja ne jotka selviytyivät eivät ole ennallaan. Tärkeistä ihmisistä saattaa tulla hetkessä vihollisia. Eikä nekään joiden puolella taistelet, ole välttämättä sinun puolellasi. Katniss on Matkijanärhi, kapinan keulakuva ja isompien voimien pelinappula.

Ajatuksia: Hieno päätös sarjalle. Itse arvostan suuresti, ettei sarjaa ole venytetty tämän pidemmälle, vaan se sai selkeän päätöksen. Hyvä kokonaisuus, joka alkoi julmana pelinä ja jatkui edelleen julmana, mutta erilaisena pelinä.

NÄLKÄPELI, VIHAN LIEKIT, OSA 2 - Collins Suzanne

Julkaistu: 2010 jännitys/nuoret
Luokka: 84.2
Sivuja: 354
Luettu: 05/2018
Mistä: Kirjastosta lainattua
Miksi: Sarja lukulistalla
Vuosi 2018: 42. luettu kirja

Nälkäpeli on voitettu ja Peeta ja Katniss ovat palanneet kotiin. Presdentti Snow ei kuitenkaan unohda Katnissin temppuilua ja suunnitelee seuraavaan nälkäpeliin uusi kuvioita. On juhlavuosi ja tällä kertaa kisaan kutsutaan aiempien vuosien voittajat.
Samaan aikaan vyöhykkeillä viritellään kapinaa, jonka keulahahmoksi nousee Matkijanärheksikin kutsuttu vastentahtoinen Katniss.
On selvää, että moni joutuu maksamaan Katnissin urheasta tempusta pelastaa myös Peeta, ja tällä kertaa presidentti Snow haluaa tehdä selväksi, ettei vahvinkaan pysty nousemaan Capitolia vastaan.

Ajatuksia: Kyllä tämäkin vei ihan mukavasti mukanaan. Toki joltain osin tuntui, että vauhti oli turhankin kova. Varmaa kuitenkin on, että jatkan sarjan loppuun.

Tiukassa otteessa – Harlan Coben

Nimi: Tiukassa otteessa
Tekijä: Coben Harlan
Julkaistu: 2010
Luokka: 84.20 jännitys
Sivuja: 369
Luettu: 07/2017
Mistä: Lainattu kirjastosta
Miksi: Lukulistalla
Kirjavuosi 2017: 75. luettu kirja

Kuusitoistavuotias Adam viettää aikansa tietokoneella ja on sulkeutunut perheen toimintojen ulkopuolelle. Kun Adamin ystävä tekee itsemurhan ja pojan käytös muuttuu entisestään, alkaa vanhemmatkin huolestua. Lopulta he laittavat Adamin koneelle vakoiluohjelman, joka kertoo mitä poika koneellaan oikein tekee ja missä hän oleilee. Kaikki sujuu hyvin eikä mitään erityisen hälyttävää tule ilmi, kunnes silmiin osuu yksi hieman oudompi viesti, jonka jälkeen poika katoaa.

Ajatuksia: Viihdyin tämän parissa ihan hyvin, vaikka kirjailijan parhaimmistoon tämä ei minun luokituksessa pääse. Murrosikäisten vanhemmilla ei todellakaan ole helppoa, ja tämä herättää pohtimaan, minkä verran vanhemmilla on oikeus tietää jälkikasvunsa tekemisistä. Missä kulkee yksityisyyden raja? Ei ole muuten mikään ihan helppo kysymys.

72h – Max Manner

Julkaistu: 2010 /Minerva Kustannus
Luokka: 84.20 jännitys
Sivuja: 436
Luettu: 06/2017
Mistä: Lainattu kirjastosta
Miksi: Lukulistalla
Vuosi 2017: 68. luettu kirja

Takakannen teksti:
”Ruotsissa syntynyt kiinalais-suomalainen Annika Malm saapuu Arlandan lentokentälle ja jää odottamaan Turkuun lähtevää konetta. Vieressä istunut mies unohtaa puhelimensa pöydälle. Puhelin soi. Annika vastaa. Maailmaa pysähtyy. Ajojahti alkaa.”

Annikaa on koulutettu vimmatusti tuleviin tehtäviin, jotka ovat naiselle hämärän peitossa. Muutenkin työnantajan toimien oikeellisuus herättää Annikassa ristiriitaisia tunteita. Annikalla ei ole enää omaa tahtoa, vaan hänen tulee toimia työnantajansa toiveiden mukaan. Yksityisyyttä ei ole, vaan Annika on saanut paikantimen jalkaansa ja hän on salaperäisen järjestön omaisuutta.

Ajatuksia: Hmmm, en edelleenkään tiedä mitä ajattelisin Annikasta. Sen tiedän, että pidin trilogian ensimmäisestä osasta enemmän kuin tästä. Ehkäpä syy on siinä, etten erityisemmin pidä politiikasta tai tietyntyyppisestä valtapelistä. Sen sijaan tarinan muista hahmoista, kuten juuri eronneesta komisario Ismo Valamosta pidän kovasti. Ehkä tämä ei ollut ihan minun juttuni, mutta yksi osa tätä sarjaa lukematta ja lukuisia muita Mannerin kirjoja, eli seikkailut kirjailijan tuotannon parissa jatkuvat tulevaisuudessakin. Pidän edelleen kirjailijan tyylistä kertoa tarinaa, vaikka tarina ei tällä kertaa ihan osunut omalle mukavuusalueelle.

Kolme miestä netissä – Tuija Lehtinen

Julkaistu 2010
Luokka: 84.2
Sivuja: 317
Luettu: 05/2017
Mistä: mummolta
Miksi: välipalaksi
Vuosi 2017: 54. luettu kirja

Putkiremonttia pakeneva Saimi Runolinna muuttaa kesäksi siirtolapuutarhan asukkaaksi. Samalla Saimi päättää vihdoin viimein saattaa gradunsa valmiiksi. Sukulaiset, nettimiehet sekä siirtolapuutarhan asukkaat keskeyttävät Saimin puuhastelut säännöllisesti, mutta nainen on päättänyt saada jotain valmistakin aikaiseksi. 

Ajatuksia: Otin tämän välipalalukemiseksi ja sellaisena se toimi ihan ok, vaikkei erityisiä hurraahuutoja saanutkaan aikaiseksi.

Lapinvuokko (Pohjantuulen tarinoita, osa 1) – Enni Mustonen

Julkaistu 2010
Luokka: 84.2
Sivuja: 255
Luettu: 04/2017
Mistä: Lainattu kirjastosta
Kirjavuosi 2017: 42. luettu kirja

Rovaniemeläinen Annikki valmistuu ylioppilaaksi keväällä 1939. Sulho on katsottuna ja elämä hymyilee. Onnea ei kestä kauan kun sodan kauhut muuttavat kaiken. Kauan ei ehdi Annikin onni kestää kun hän joutuu pukeutumaan suruhuntuun. Jatkosodan alkaessa Rovaniemellä saapuvat saksalaiset sotilaat ja kielitaitoinen Annikki päätyy esikuntaan saksalaisen majurin tulkiksi ja sihteeriksi. Pian kylillä puhutaan jo Annikin ja esimiehensä tilanteesta, eikä nuoren lesken työpaikkaa katsota aina niin hyvällä. Onneksi on olemassa Ämmi joka ymmärtää vaikka kaikkialla tuntuu vallitsevan kaaos ja pelko.

Ajatuksia: Mielestäni Mustonen on parhaimmillaan juuri näissä historiaa hipovissa tarinoissaan. Tämä ei tee poikkeusta. Nautin tästä nopealukuisesta tarinasta kovasti. Sitä luenko sarjan muut osat, en vielä tiedä, koska kokemuksesta itseäni kiinnostaa eniten juuri nämä ”vanhat ajat”.

Vitsaus, osa 1 – Guillermo del Toro & Chuck Hogan

Julkaistu 2010
Luokka: 84.2 kauhu
Sivuja: 486
Luettu: 03/2017
Mistä: Lainattu kirjastosta
Miksi: Sattumalöydös palautushylystä
Vuosi 2017: 27 luettu kirja

JFK:n lentokentälle NewYorkissa on laskeutunut suuri lentokone täysin pimeänä. Kun lentokenttähenkilöstö pääsee vihdoin koneeseen sisälle löytyy sen matkustajat kuolleena neljää henkilöä lukuun ottamatta. Vainajissa ei näy mitään selvää syytä mikä kuoleman on aiheuttanut. Tilalle kutsutaan biologisiin uhkiin erikoistunut tohtori Eph Goodweather kollegansa kanssa.  Valmiiksi outo tilanne saa vielä oudompia piirteitä kun sekä vainajat että eloonjääneet katoavat. 

Toisaalla entinen professori ja nykyinen panttilainaamon pitäjä Abraham Setrakian tajuaa, että keskitysleirillä kohtaamansa kauhut ovat saapumassa NewYorkiin. 

Ajatuksia: Tarina oli sangen elokuvamainen ja voisin kuvitella, että enemmin tai myöhemmin tästä tehdään leffa. Kokonaisuuden parissa viihdyin kuitenkin varsin hyvin, vaikka mielestäni tässä olisi typistämisen varaa, koska ainakin itse meinasin paikoin pitkästyä. Välillä vauhti oli taas niin hurjaa, että hyvä kun perässä pysyi.

Ei mikään täydellinen kauhutarina, mutta olihan tässä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Lemppari vampyyritarinoihin tämä ei päässyt, mutta sen verran kiinnostava, että kahlaan varmaan trilogian loputkin osat. Tässä vampyyrit eivät todellakaan ole niitä komeita ja vastustamattomia hemmoja, ja pisteet erilaisesta näkökulmasta noihin verenimijöihin.

Hänen varjonsa tarina - Niffenegger Aundrey

Julkaistu: 2010
Luokka: 84.2 kertomakirjallisuus
Sivuja: 476
Luettu: 11/2016 27.-30.11.2016
Mistä: kirjastosta

Elspeth Noblin kuolee ja jättää omaisuutensa sisarensa Edwinan parikymppisille kaksoistyttärille. Testamentin ehtona on, että tytöt muuttavat Amerikasta Lontooseen ja asuvat asunnossa vuoden. Tänä aikana tyttöjen äiti tai isä eivät saa käydä asunnossa. Omituisista testamentin ehdoista huolimatta tytöt päättävät lähteä Englantiin. Elämä Englannissa on hyvin erilaista mihin tytöt ovat tottuneet. Alkuhapuilun jälkeen toinen tytöistä ottaa suojatikseen naapurin hyvin erikoisen erakkomiehen ja toinen tuntee vetoa edesmenneen tätinsä mieheen. Pikkuhiljaa alkaa toinen kaksosista haluta omaa elämää,omia valintoja ja kapinoi sisarusten välistä symbioottista suhdetta. Elspeth-tädin asunto ei myöskään olen niin tyhjä kuin olisi luullut. Emäntä on edelleen enemmän tai vähemmän asunnon hallitsijatar.

Ajatuksia: Mielenkiintoinen verkkaisesti etenevä tarina jonka yliluolliset elementit tulevat kuvaan varhaisessa vaiheessa. Luin tämän ihan sujuvasti, mutta mitään yltiöpäistä ihastumista en kokenut. Johtui varmaan siitä, etten ihastunut erityisemmin keneenkään henkilöhahmoon. Ehkä sympaattisin hahmo oli naapurin setä kaikkine lukuisine haasteineen.

Tuhkakaupunki - Clare Cassandra

Sarja: Varjojen kaupungit, osa 2
Julkaistu: 2010
Luokka: 84.2 Nuoret/Fantasia
Sivuja: 399
Luettu: 11/2016
Mistä: Kirjastosta
Miksi: Leffan sekä sarjan perusteella.

Clary Frayn elämä on varsin sekaisin. Äiti on edelleen oudon lumouksen takia tajuttomana ja paras kaverikin kokee elämää suuremman muutoksen. Clary joutuu myös tutkiskelemaan tunteitaan uutta veljeään kohtaan. Velipoika Jace kamppailee myös tunteidensa kanssa, onko hän isänsä poika, vai jotain muuta. Sisarusten Valentine isä sen sijaan keskittyy demoniarmeijan luomiseen ja hallitsemiseen saatuaan käsiinsä jo toisen Muutoksen välineistä.

Ajatuksia: Nyt luin tämän osan aivan liian pian. Tai sitten jokin muu asia vaan tökkii. En jaksanut keskittyä tarinaan sen vaatimalla tavalla. Uskon, että vika ei ole kirjassa vaan lukijassa. Niin tai näin, ei kakkososa saanut minua innostumaan samalla tavalla kuin ensimmäinen.

Kuinka kuolleita käsitellään – Ajvide Lindqvis John

Nimi: Kuinka kuolleitä käsitellään
Tekijä: Ajvide Lindqvis John
Julkaistu 2010
Sivuja: 400
Luokka: 84.2 Kauhu
Luettu: 10/2016
Mistä: Lainattu kirjastosta

Tukholmaa koettelee ennenkuulumaton helleaalto. Ihmiset kärsivät hirvittävästä päänsärystä ja sähkölaitteet toimivat oudosti. Tapahtuu jotain ja kuolleet heräävät. Syntyy kaaos ja ihmiset pelkäävät kotiin pyrkiviä omaisiaan, ovat sitten kuolemansa jälkeen missä kunnossa tahansa. Tiedemiehet ovat ymmällään eivätkä osaa selittää ilmiötä. Viranomaiset eivät tiedä miten toimia näiden kuolleiden epäkuolleiden kanssa. Käsitys opitusta kuolemasta ja ikuisuudesta kokee kolauksen. 

Ajatuksia: Tämä on pelottava ja outo kirja. Outo positiivisessa mielessä. Minulle kirjailin tyyli on jo entuudestaan tuttu, joten outous ei säikäyttänyt.  Asioita tai niiden syitä ei liiemmin selitellä. Lopussa ei tule selvää ratkaisua, vaan kukin voi itse ajatella tarinan kokonaisuutta.

Minä pidän näistä kauhukirjoista, vaikka ne todellakin kauhistuttaa. Herkille lukijoille en tätä suosittele, mutta muuten kyllä. Ihanan kamalaa ja pelottavaa outoutta, joka kuitekin osuu lähinurkille.

Pahan koodi – Tom Knox

Nimi: Pahan koodi
Tekijä Knox Tom
Julkaistu 2010
Sivuja: 414
Luokka: 84.20 jännitys
Luettu: 09/2016
Mistä: Lainattu kirjastosta

Toimittaja Rob Luttrell toipuu edellisestä rankasta jutustaan kun päätoimittaja komentaa hänet ”helpolle” keikalle Kakkois-Turkin Kurdistaniaan tekemään juttua arkeologisesta kaivauksesta. Göbekli Tepen temppeli osoittautuu kaikkea muuta kun simppeliksi kaivaukseksi kun kaivauksen vetäjä kokee karmean kohtalon.  

Rob joutuu keskelle hengenvaarallista mysteeriä yhdessä ranskalaisantropoli Christine Meyrin kanssa. Joku taho haluaa suojella  Göbekli tepen ikiaikaista salaisuutta hinnalla millä hyvänsä.

Ajatuksia: Tämä kirja osui käteeni sattumalta palautettujen kirjojen joukosta. Otin sen vähän sillä asenteella, että luen jos ehdin. Kansi oli sen verran tylsä, ettei kirja herättänyt hirveää mielenkiintoa. Vaan miten kävikään. Kun aloitin lukemaan, luin kertalukaisuulla lähes 300 sivua. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitti ja kirja onkin aikamoista tapahtumien tykitystä. Herkille lukijoille ne tätä suosittele, sen verran hurjia ja raakoja tapahtumia on luvassa. Itse pidin vauhdista, ja koska historialliset mysteerit kiinnostavat minua aina, oli kirja paljon ennakkoitua parempi. Sujuvaa tekstiä ja vauhtia tässä ainakin riittää. Oivaa, tosin paikoin todella brutaalia raakutta sisältävää seikkailua.

Veren voima, osa 1 – Charlaine Harris

Nimi: Veren voima, osa 1
Tekijä Charlaine Harris
Julkaistu 2010
Sivuja: 336
Luokka: 84.2
Luettu: 09/2016
Mistä: Lainattu kirjastosta

Sookie Stachouse on pikkukaupungin ”kummajainen”. Tyttöä pidetään vähintään omituisena ellei suorastaan hulluna. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että tyttö osaa lukea toisten ajatuksia. Ominaisuus rajoittaa myös Sookien mahdollista rakkauselämää suuresti, jostain syystä miehet eivät arvosta naista joka tietää mitä he ajattelevat. 

Kaupungiin tulee kuitenkin paljon suurempia huolia kun sinne muuttaa vampyyreja. Kun Sookie vielä lyöttäytyy vampyyrin heilaksi, on soppa valmis. Samoihin aikoihin kaupunkia alkaa vaivata murha-aalto ja naisia löytyy tapettuina, vieläpä niin että osalla on puremajälkiä kaulassa. Katseet kääntyvät vampyyreihin ja lynkkaysryhmä on valmiina. 

Sookie erilaisuus ei jää myöskään vampyyreilta huomaamatta ja pian vaaroja vaanii kaikkialla.

Ajatuksia: Olen toki seurannut aikanaan Trueblood -sarjaa satunnaisesti, mutten ollut mikään erityinen sarjan fani. Kirja tuntuu vievän minut kuitenkin mukanaan aika tehokkaasti. En väitä tämän olevan mitään kirjallisuuden huippua, mutta minulle tämä toimi oikein viihdyttävä flunssalukemisena, ja aion jatkaa sarjan parissa joskus tulevaisuudessakin. Toki pakko myöntää, että tässä on myös äärettömän ärsyttäviä piirteitä, mutta eiköhän tällekin sarjalle löydy paikkansa ainakin loma/flunssalukemistosta.

Paritanssia – Lucy Dillon

Nimi: Paritanssia
Tekijä Dillon Lucy
Julkaistu 2010
Sivuja: 504
Luokka: 84.24 DIL
Luettu: 06/2016
Mistä: Lainattu kirjastosta

Paritanssia on lämminhenkinen romaani elämän kipeistäkin asioista joita käsitellään tanssitreenien lomassa. Tarinassa seurataan useampaankin pariskuntaa jotka ovat syystä tai toisesta ajautuneet entisen kilpatanssija Angelica Andrewsin tanssikoulun tunneille. 

Monta ihmistä ja monta elämäntarinaa, ja kaikki mahdolliset tunneskaalat käydään läpi. Tangon myötä opitaan paljon tärkeämpiäkin asioita.

Ajatuksia: Tämä oli miellyttävällä tavalla kasattu tarina. Mukava hetki uppoutua erilaisiin ihmiskohtaloihin. Itse rakastan tanssia, joten siinäkin mielessä kirja vetosi minuun. Dillonin kirjoihin aion tutustua lisääkin, koska niiden parissa minun on näemmä helppo rentoutua.

Kevytkenkäinen kummitus – Sophie Kinsella

Nimi: Kevytkenkäinen kummitus
Tekijä Kinsella Sophie
Julkaistu 2010
Sivuja: 437
Luokka: 84.2
Luettu: 03/2016
Mistä: Lainattu kirjastosta

Lara Lington joutuu vastentahtoisesti osallistumaan tuntemattoman ikivanhan sukulaisensa hautajaisiin. Nämä hautajaiset pääsevät kuitenkin yllättämään Laran, sillä vainaja ei suostu haudanlepoon hiljaisesti. Laran epäonneksi hänellä on jonkin sortin meedion kykyjä ja Lara kuulee edesmenneen, tai pitäisikö sanoa lähtökuopissa olevan Sadien vaatimukset vähän turhankin tehokkaasti. Tämä suvulleen tuiki tuntematon mummeli pistää Laran elämään vauhtia ja kommelluksia ennen kuin suostuu haudattavaksi. Koko suku saa tapahtumista osansa ja samalla Sadie tekee itsensä hyvinkin tunnetuksi. Vanhainkotiin suvun unohtamalla ladylla on kerrottavanaan todella värikäs ja monivaiheinen elämäntarina joka ei jätä ketään kylmäksi.

Ajatuksia: Tähän tarinaan mahtuu paljon kohellusta ja sähellystä, mutta kuten Kinsellan kirjoissa yleensäkin, tässäkin on vähän syvempi sanoma.

Valitettavasti alkuperäinen kirjoitukseni tästäkin katosi tietokoneen vaihdon yhteydessä, mutta tästä tarinasta jäi paljon lämpimiä ajatuksia mieleeni.

Hylynryöstäjä – Anna Jansson

HAASTE 32: Kirjassa on myrsky

Nimi: Hylynryöstäjä
Tekijä Jansson Anna
Julkaistu 2010
Sivuja: 348
Luokka: 84.2 JAN
Luettu: 02/2016
Mistä: Oma

Rikoskomisario Maria Wernin pitäisi todistaa tärkeässä oikeudenkäynnissä. Todistajana olon nurja puoli näyttäytyy kuitenkin tappauhkauksien merkeissä. Tämän takia Maria soluttautuu väljemmille vesille ja osallistuu salanimen turvin Gotsa Sandönin saarella pidettävälle egologisen energiatasapainon kurssille. Kurssi ei lienee vastaa odotuksia kenenkään mielestä, koska tasapaino kurssiporukan sisällä on varsin hukassa. Myrsky katkaisee sähköt ja vähätkin yhteydet ulkomaailmaan. Seuraavaksi Maria törmää ruumiiseen joka on jätetty ekologisesti metsään näkyville.  Ruumiita tulee lisää ja naiset kyräilevät toisiaan. Selvää on , että tappaja on heidän joukossaan, mutta kuka ja miksi ihmeessä.

Ajatuksia: Viihdyin tarinan parissa oikein hyvin. Tunnelma oli hyytävä ja tarina edistyi mukavasti. Pientä miinusta kuitenkin tuohon paikalliseen legendaan liittyen. En nyt paljasta siitä enempää, mutta lopussa oli kohtia, joita ei selitetty ja jotka eivät liittyneet kokonaisuuteen juuri mitenkään, tai niin löyhästi etten niistä saanut oikein otetta. Odotin tältä kohdalta hieman enemmän, koska paikallisesta legendasta olisi voinut syntyä mielenkiintoista tarinaa vähän enemmänkin.

Minulla oli luettavana pokkariversio ja sitä en suosittele ainakaan omalle ikäluokalleni. Luulin, ettei ikänäkö vielä tässä vaiheessa vaivaa, mutta pokkarin minimaalinen fonttikoko yritti pilata muuten hyvän lukukokemuksen.

Janssonilta olen lukenut ennestään vain kevyempää viihdettä edustavan Amorin kiehkurat. Sen verran vakuuttavasti Jansson punoi näitä jännärin juonenkäänteitä, että kirjailin tuotantoon tutustuminen jatkuu takuuvarmasti. Mutta nuo pokkarit jätän kiltisti hyllyyn… ja siis minä en tarvitse vielä lukulaseja…..uskottehan....en tarvitse...

Pojallani on seksielämää ja minä luen äidille Punahilkkaa – Renate Dorrestein

Nimi: Pojallani on seksielämää ja minä luen äidille Punahilkkaa
Tekijä Dorrestein Renate
Julkaistu 2010
Sivuja 265
Luettu: 12/2015

Heleen on 50-vuotias äiti ja yrittäjä joka kamppailee paitsi omien vaihdevuosioireiden, niin haastavan äitisuhteen kanssa. Kun muutenkin valmiiksi erikoinen äiti saa aivoinfarktin tilanne muuttuu entistä haastavammaksi. Heleen päätyy sukkuloimaan kodin, työn, sairaalan ja äidin entisen kodin väliä. Samalla  kuumat aallot vetävän naista syvyyksiinsä. Omasta rakkauselämästä on jäljellä vain kuivat limakalvot ja pikku hiljaa huolestuttaa miten kauan aviomies jaksaa kaiken kaaoksen keskellä.

Ajatuksia: Ajoittain ajatuksia herättävä ja paikoin ironisen hauska tarina. Kuitenkaan tämä ei saanut minua jostain syystä täysin mukaansa . Tarinassa ei ollut ”sitä jotain”, vaikka asetelema oli herkullinen ja yritystä toki riitti.

Minä, Ozzy – Ozzy Osbourne

Nimi: Minä, Ozzy
Tekijä Osbourne Ozzy, Ayres Chris
Julkaisuv. 2010
Sivuja 414
Luettu: 10/2015
Luokka 78.993 OSB
Mistä: Lainattu kirjastosta

”Isä sanoi aina, että jotain päivän tekisin jotain merkittävää. Sinusta tulee vielä jotain, John Osbourne, faija hoki aina parin bissen jälkeen. Teet varmasti jotain ainutlaatuista. Tai sitten joudut vankilaan.

Oikeassahan isäukko oli. Olin linnassa ennen kuin täytin kahdeksantoista.”

Ajatuksia: Ozzy kirjoittaa tarinaansa varsin rennosti ja viihdyttävästi, tosin tässä on paljon sellaistakin mikä ei mene minulle läpi, mutta ei siinä mitään, pieni värikkyyshän kuuluu asiaan. Mielenkiintoinen tarina, ja käsittämätöntä, että kyseinen heppu vielä täällä hengailee, sen verran epäterveellisen sorttista elämää tuo rokkari on viettänyt.