SATAVUOTIAS JOKA KARKASI IKKUNASTA JA KATOSI
Tekijä: Jonasson Jonas
Julkaistu 2009
Sivuja 384
Luettu: 1/2015
Kirjastosta lainattu
”Allas Karlsson seisoi kahden vaiheilla vanhainkodin seinustan orvokkipenkissä. Hänellä oli ruskea pikkutakki ja ruskeat housut ja jalassa ruskeat sisätohvelit. Hän ei ollut mikään muotileijona, mutta harvapa siinä iässä on.”
Allan Karlsson pakenee vanhainkodin ikkunasta juuri ennen omia 100-vuotis syntymäpäiväjuhliaan.
Pakomatka suuntautuu aluksi Malmköpingin matkakeskukseen, josta mukaan tarttuu puolivahingossa iso, mutta varsin mukavasti pyörillä kulkeva matkalaukku. Allanilla ei tietysti ole mitään käsitystä matkalaukun sisällöstä, eikä siitä, että tuo varsin harmittoman oloinen matkalaukku sattuu kuulumaan rikollisliigalle.
Erinäisten mutkien kautta Allan on tilanteessa missä hän on saanut varsin persoonallisia uusia ystäviä, mutta samalla häntä jahtaa niin rikollisliiga, kuin poliisikin. Selvähän se, ettei näin hurjassa seurassa ihan kaikki selviä hengissä.
Allanin karkureissun lisäksi tarinassa seurataan hänen menneisyyttään 1900-luvun alusta eteenpäin. Ja aikamoinen menneisyys tällä papparaisella onkin. Vaikka Allan ei välitä lainkaan politiikasta, ehtii hän matkansa varrella tutustua kaikkiin aikansa suurmiehiin. No minkäs teet kun tämän varsin rauhallisen ja eleettömän herran suurimmat kiinnostuksen kohteet ovat viina ja räjähteet, niin ainahan sitä voi vähän sattua ja tapahtua.
Ajatuksia: Jonasson kirjoittaa ihan mukavaa tekstiä, joka kieltämättä muistuttaa hieman Paasilinnan tyyliä. Kirja käy hyvin leppoisaksi lukemiseksi ja ajaa asiansa hyvin, mutta jostain syystä pidin elokuvaversiosta enemmän. Etenkin kirja loppua on mielestäni suotta venytetty.
Suosittelen tätä huumorikirjojen ystäville. Uskon, että kirjan huumori uppoaa etenkin mieslukijoille varsin hyvin, mutta kyllä tämä naisetkin saa hymyilemään :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!