tiistai 26. tammikuuta 2016

Neitsytkivi – Michael Mortimer

HAASTE 29: Kahden kirjailijan yhdessä kirjoittama kirja

Käy myös kohtiin:
8:   Kirja kirjailijalta jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin
25: Kirjassa on yli 500 sivua
44: Kirjassa joku kuolee

Nimi: Neitsytkivi, osa 1
Tekijä: Mortimer Michael (eli Daniel Sjölin ja Jerker Virdborg)
Julkaistu: Bazar 2014, alkup. teos Jungfrustenen v. 2013
Sivuja 557
Luokka: 84.2
Luettu: 01/2016
Mistä: Lainattu kirjastosta

Nuori biologian opiskelija Ida Nordlund saa mummoltaan komennon osallistua Nobel-juhlaan ja hakea samalla eräältä juhlavieraalta mukaansa lipas. Isoäidin ohjeet ovat varsin niukat ja tiukat, mutta tärkeintä olisi ettei kukaan huomaisi Idan kuljettamaa lipasta. No reissu ei suju ollenkaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti ja nuori neito päätyy pakenemaan Nobel-juhlasta viranomaiset kintereillään ja lopulta etsintäkuulutus niskassaan. Alkaa  hurja pakomatka Ruotsista Suomen kautta Venäjälle isoäidin luokse. Matkalla sattuu ja tapahtuu kaikenlaista outoa ja selittämätöntä. Tapahtumien keskiössä on lippaaseen piilotettu fossiili, joka saa eläimetkin käyttäytymään vähintäänkin eriskummallisesti. Samalla pinnan alta alkaa paljastumaan Idan oman perheen salaisuus. Mitä Idan äidille tapahtui ja mihin kaikkeen tomera isoäiti on sekaantunut?

Ajatuksia: Ihan ensimmäisenä täytyy sanoa, että suosittelen lukemaan kirjan takakannen, tai ottamaan selvää mitä on lukemassa (tai ehkä kaikki muut tekevätkin niin?) Minä nappasin kirjan sujuvasti kirjaston palautushyllystä vain ja ainoastaan kannen perusteella, enkä siis tiennyt että luen kirjasarjan 1. osaa. Jos olisin tiennyt, tämän lukeminen olisi siirtynyt huomattavasti eteenpäin tai sitä ei olisi tapahtunut koskaan.

Valitettavasti minä en ihan vakuuttunut tästä tarinasta. Tarina on kömpelö ja tapahtumat sekavia. Tuskin olisin lukenut lähes 600 sivua jos olisin tiennyt miten vähäiseksi tarinan anti lopulta jää. No ehkäpä seuraavissa osissa on sitten enemmän, mutta alkupohjustukseksi olisi mielestäni riittänyt vähemmänkin. Toisaalta ehkä minä olen hitusen jäävi arvostelemaan mitään, koska kuitenkin luin koko opuksen, vaikken liiemmälti vakuuttunut koko jutusta. Tarina on vähän Da Vinci koodi –henkinen, jos näin sallitte yleistämisen. Tässä on yritetty sekoittaa jotain outoa nano-geeni-tiesmitä –tekniikkaa, lisäksi mukana mystinen Neitsytkivi, historiallisia henkilöitä ja arvoituksia ja niin edelleen. Valitettavasti, kovasta yrityksestä huolimatta tämä on minun mielestäni silti raakile johon on yritetty heittää mukaan kaikki mahdolliset ja mahdottomat seikkailutarinoiden elementit. Vauhtia kyllä piisaa ja tapahtumia on yllin kyllin. Voisin sanoa paljon muutakin, mutta sitten syyllistyn liiallisiin juonipaljastuksiin, joten jätän sanomatta.

Sarjasta on käsittääkseni jo ilmestynyt toinen osa Fossiilivaltiatar. Tuo nimi pistää hitusen hymyilemään koska se tuo mieleen Kauniit ja Rohkeat… anteeksi.

Ja kaiken tämän kritiikin jälkeen voin ennustaa, että löydän jonain päivänä itseni Fossiilivaltiatteren kimpusta ja ihmettelen taas, että miksi ihmeessä luen tällaista.

Näin on kuitenkin lukuvuosi 2016 polkaistu käyntiin, ji-haa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista!