Nimi: Järjestäjä
Tekijä Antti Holma
Julkaistu 2014
Sivuja: 380
Luokka: 84.2
Luettu: 10/2016
Mistä: Lainattu kirjastosta
”Lillukka oli sellainen nainen, että hän halasi. Halitaan, hän huusi. Hän halasi minua joka aamu niin, että hänen liian tiukka paitansa nostattamana hikiläiskä osui paljaaseen käsivarteeni märkänä ja lämpimänä, jätti iholleni kostean merkin. Hänen halauksensa ei ollut halaus, se oli kehollinen nuolaisu, jossa hän antoi koko pontevan maallisen massansa vartaloni kannateltavaksi. Hän romahti ylleni, ja minä sain pitää häntä pystyssä.”
Tarmo on töissä kirjastossa, ja vasten tahtoaan halausten kohteena ja ”yksi tytöistä”. Tarmo kuitenkin haluaa epätoivoisesti löytää miehen itsessään. Tarmo inhoaa työkavereitaan, paitsi Minnamaria joka on ihan melkein ok. Sitten Tarmo kohtaa kirjastossa miehen, joka on kertakaikkisen täydellinen, niin upea, että sillä kuitataan kertyneet myöhästymismaksukin. Tarmon on aika vaihtaa maisemaa ja ottaa selvää tuosta ihanuudesta. Näin hän päätyy Suomalaisen teatterin järjestäjäksi.
Ajatuksia: Olin tarkoituksella jättänyt lukematta kaikki tätä kirjaa koskevat arvostelut joten lähtökohtaisesti en tiennyt tästä mitään. Pidin kirjassa Holman sujuvasta tekstistä ja sarkastisesta huumorista. Kuitenkin tämä osoittautui todella synkäksi kirjaksi. Kirjan loppupuolella tuli sama tunne kuin joskus teininä, kun luin ranskan kokeisiin. Luin kyllä, mutta en ymmärtänyt mitään. Tuli ahdistunut ja hämmentynyt olo. Siinä missä alku vaikutti lupaavalta, loppu oli minulle liian erikoista ja ahdistavaa. Holma osaa kirjoittaa, sitä en kiellä, mutta tämä ei ollut minun kirjani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!