tiistai 20. tammikuuta 2015

ELOONJÄÄNYT - Tess Gerritsen


ELOONJÄÄNYT


Nimi: Eloonjäänyt
Tekijä: Gerritsen Tess
Julkaistu: 2012
Sivuja 348
Luettu: 1/2015
Mistä: Kirjastosta lainattu

Olen viime aikoina lukenut ihan tarkoituksellisesti runsaasti kirjoja, jotka eivät välttämättä kuulu ihan omalle ”mukavuusalueelle”, tai joita ei ehkä ilman haastetta olisi lähtenyt lukemaan. Väliin piti saada kuitenkin jotain tuttua. Vaikka ihan kaikki Gerritsenin kirjat eivät olekaan saaneet minua innostumaan, luotan tähän kirjailijaan ja hänen tyyliinsä. Eli odotukset olivat luottavaiset ja innostuneet. 

” Hän ei lopeta ikinä”. Pojan sanat tukahtuivat Janen paitaa vasten niin ettei hän ollut saada selvää. ”Seuraavalla kerralla hän löytää minut.”
”Eikä löydä”. Jan tarttui häntä olkapäistä ja työnsi hänet varovasti irti voidakseen katsoa hänen kasvojaan. Pitkät ripset loivat varjot pojan puuterinvalkoisille poskille. ” Ei hän sinua löydä”.
”Hän tulee takaisin.” Teddy työnsi kätensä kainaloihin, kääntyi sisäänpäin johonkin kaukaiseen turvapaikkaan, mistä kukaan ei häntä tavoittaisi. ” Hän tulee aina”. (ote sivuilta 40-41)


Kolme lasta, joiden perheet on julmasti murhattu. Kun näiden kolmen lapsen sijoitusperheetkin kokevat pari vuotta myöhemmin saman kohtalon, ei voida enää puhua sattumasta.  Etsivä Jane Rizzoli ja kuolinsyytutkija Maura Isles lähtevät selvittämään mysteeriä. Yhdistääkö näitä lapsia jokin? Miksi vain lapset ovat selvinneet? 

Kovia kokeneet lapset sijoitetaan Evensongin sisäoppilaitokseen. Koulu sijaitsee ”keskellä ei mitään” ja se on erikoistunut traumoja kokeneisiin oppilaisiin. Koulussa opiskelee myös Julian ”Rotta” Perkins jota Maura lähtee tapaamaan. (Maura ja Julian seikkailivat kirjassa Jääkylmä, jota en ole vielä lukenut). Mauralla on omat ennakkoluulonsa koulun suhteen, ja hän haluaa tietää koulun toiminnasta hieman enemmän. Vapaalla ollut kuolinsyytutkija joutuu yllättäen tekemisiin useiden ruumiiden kanssa ja vaikuttaa siltä ettei lapsien turvallisuudesta ole mitään takuuta.

Ajatuksia: Kuten yllä mainitsin pidän useimmista Gerritsenin kirjoista, ja myös tämä kuuluu niihin. Muutaman ei niin omalta tuntuneen dekkarin jälkeen tämä oli kuin kotiinpaluu. Oli mukavaa lukea tekstiä joka todella toimi. Näin kirjan tapahtumat mielessäni kuin elokuvan, enkä malttanut lopettaa lukemista, ja se on minulle hyvän ja toimivan kirjan merkki. Eloonjäänyt on varsin vauhdikkaasti etenevä ja tapahtumarikas jännäri, joka onnistuu myös tarjoamaan yllättävän loppuratkaisun. 

Alun perhesurmista kertovat kohdat voivat olla herkimmille lukijoille liian rankkoja. Mutta jos niistä selviää, suosittelen tätä vilpittömästi kaikille jännityskirjoista pitäville.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista!