Tekijä Tiainen Marja-Leena
Julkaistu 2011
Sivuja 261
Luettu: 02/2015
Mistä: Lainattu kirjastosta
Tara on 17-vuotias tyttö Kurdistanista. Hän muutti perheensä kanssa Suomeen yhdeksän vuotta sitten. Tara on sopeutunut suomalaiseen kulttuuriin hyvin ja hänellä on ystäviä.
Kotona noudatetaan kuitenkin vanhoja perinteitä. Isä ja veli vahtivat, että tyttö pysyy siveänä ja puhtaana. Suomalaisten kanssa voi olla ystävä koulussa, mutta ei koskaan kotona. Poikien kanssa Tara ei saa luonnollisesti olla missään tekemisissä. Vanhemmat valitsevat tulevan puolison. On kunniakkaampaa että tytär kuolee, kuin häpäisee sukunsa.
Ajatuksia: Rakkautta, läheisyyttä, hyväksyntää, mutta millä hinnalla? Perhe on tärkeä, mutta pelko on läsnä. Nuori haluaa sopeutua, olla yksi muiden joukossa, olla tavallinen suomalainen nuori, tehdä tavallisia nuorten asioita. Toisella puolella on rakas perhe, kunnia, tavat ja perinteet.
Jos ajattelen kirjaa ihan puhtaasti romaanina, ei tämä ollut minulle lajinsa parhaimmistoa. En saanut henkilöistä otetta tarpeeksi tai jotenkin jäi pinnallinen tuntu. Tarina itsessään on kuitenkin tärkeä.
Olen aina ollut kiinnostunut eri kulttuureista, tavoista ja uskonnoista. En sillä tavalla, että haluaisin ”kauhistella” erilaisia asioita, vaan ihan puhtaasti olen kiinnostunut ihmisten tavasta olla, elää ja toimia. Olen ehdottomasti niin henkistä kuin fyysistäkin väkivaltaa vastaan, ja ajattelen naisen oikeuksista hyvin ”suomalaisittain”. Olen myös sitä mieltä, että maan lakeja tulee kaikkien täällä asuvien noudattaa. Silti ymmärrän kuinka paljon haasteita täysin erilaisesta kulttuurista tulleilla on. Etenkin vanhemmilla, jotka ovat olleet täällä vain pienen osan elämästään, heille tärkeät arvot on omaksuttu jo aiemmin erilaisessa kulttuurissa. Riippumatta siitä mitä mieltä tietyistä kulttuurisista tavoista olen, niin ymmärrän ettei tapojen muuttaminen ole yksinkertaista tai helppoa. Nuoret ja lapset omaksuvat asuinmaan kulttuurin, kielen ja tavat nopeastikin, osittain myös riippumatta niistä arvoista mitä kotona noudatetaan. On ihan luonnollista, että vanhempien asettamien rajojen noudattaminen ja hyväksyminen voi olla vaikeaa, etenkin jos ne poikkeavat paljon valtaväestön tavoista, ristiriitoja tulee varmasti. Täällä nuoret usein kyseenalaistavat asioita, usein siihen kannustetaankin, mutta kaikissa kulttuureissa tällainen ei ole sallittua. Pitäisin ehkä suurempana ihmeenä jos hyvin erilaisesta kulttuurista tulleilla perheille ei tulisi mitään haasteita ja ristiriitoja muuttaessaan tänne, kuin että haasteita tulee. Tietävätkö he minkälaisen kulttuurin keskelle tulevat? Saavatko he minkä verran tietoa tavoista, ja ihan puhtaasi laista, mikä on täällä sallittua ja mikä ei? Vaikeita asioita jotka varmasti koskettavat monia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!